Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Sastamalan asukkaat tarvitsevat uimahallin – Kannattaisiko harkita matalaa Pororantaa helpompi paikka?

PUHEENVUORO Tuore koko maan kattava asukastyytyväisyystutkimus kertoo, että Sastamalassa asukkaat ovat varsin tyytymättömiä kotikuntaansa. Päättämättömyys ja uimahallin puuttuminen ovat varmasti pari syytä, vieläpä toisiinsa kytkeytyen. Tosin Kiikan ja Keikyän uimahallien yllättävä sulkeminen oli ihailtavan nopea operaatio. Kaupunginvaltuusto ei ehtinyt kissaa sanoa, kun uimahallit suljettiin. Täällä ei enää osata korjata huonoa tuuletusta ja vuotavaa kattoa. Miksi uimahalli? Tutkimukset osoittavat, että väestön terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä uimahallit ovat ylivoimaisesti tuottavin liikuntainvestointi. Sastamalan asukkailla on poikkeuksellisen paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden hoitomuotona vesiliikunta olisi mitä parhainta. Nuorille ja terveille se antaisi liikuntamahdollisuutta yhä pidempiin rospuuttokausiin. Kaupungin asukasluku on monestakin syystä laskussa. Yhdessä asukastyytymättömyyden kanssa se voimistaa itseään ellei siihen tartuta. Kielteinen kehitys pakottaa kielteisiin päätöksiin. Jos kaupungin vetovoimaisuus ei parane, kärsivät siitä ennen pitkää yritykset hyvien työntekijöiden saannin hiipumisena. Asuntonsa tänne rakentaneet tai hankkineet kärsivät huonontuvasta markkinasta ja laskevista arvoista, uuden asunnon hankinnan kynnys nousee heikentyvän tulevaisuudennäkymän vuoksi. On vaarassa toteutua jo julkikirjoitettu uhka Sastamalan henkisen olemassaolon hiipumisesta. Vireillä oleva uimahallihanke sisältää riskejä, jotka voivat tuoda sille seitsemännen vuosikymmenen. Aiottu paikka Pororannassa on kieltämättä upea, mutta syö päiväkodin ja puiston sekä tukkii rantamaisemaa. Uimahalli ei ole tyypillistä keskustatoimintaa eikä tuo kaupalle lisäasiakasvirtaa. Kannattaisiko harkita kaavallisesti ja myös perustamisominaisuuksiltaan matalaa Pororantaa helpompi paikka? Vaihtoehtoja löytyy useita Vinkin ja keskusurheilukentän välistä. Myös aiottu rahoitusmalli eli ulkopuolinen omistus on riski. Voidaanko jo luvattu valtionosuus siirtää yksityiselle rahoitusyhtiölle? Mitä lisäarvoa tuo yhtiö toisi? Kirjoittajat ovat muuttaneet Sastamalaan juuri päättyneellä vuosikymmenellä ja ovat sitä ennen toimineet Uudellamaalla kuntien ja yritysten hallinnossa ja johdossa. Siellä on opittu, että kehitys on kuin ohikiitävä juna. Jos se vie eteenpäin, se ei pysähdy asemalla odottamaan vaan sen kyytiin on hypättävä. Jos se vie taaksepäin, se on pysäytettävä vaikka väkisin. Mauri Tuominen ja Jorma Hämäläinen