Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

80 vuotta sitten: Kiikan asemalle saapui noin 4 000 Karjalan evakkoa – ”Se oli lähes katastrofi”

Vaikka omassa suvussa ei olisi Karjalan evakoita, kiikkalaisen Marja Koukun mielestä evakoista olisi nykyihmisen hyvä tietää. Koukku kertoo Sastamalan Opiston kaikille avoimessa yleisöluennossa evakkojen saapumisesta ja asettautumisesta alueelle. – Talvisodan ensimmäisinä viikkoina tuli 4000 evakkoa pelkästään Kiikan asemalle. Se oli lähes katastrofi. Haluan kertoa, miten siitä selvittiin, kun kaikille piti saada ruokaa ja katto pään päälle tai kuinka niin suuria ihmisjoukkoja liikuteltiin siihen aikaan, hän sanoo. Perheissä piti sopeutua tilanteeseen. Sopeutumista tarvitsivat niin kotinsa jättäneet evakot kuin paikalliset. Evakoiden saapuminen vaikutti paikallisten arkeen. – Kiikan kirkonkylän kansakoulun päiväkirjaan oli merkitty joulukuun toisena päivänä 1939, että koulutyö loppui, koska evakoita kuljettavia junia alkoi saapua asemalle, ja koulusta tuli yksi majoitustiloista, hän sanoo. Saapujia kolmessa erässä Monesti Karjalan evakoista puhutaan yhtenä ryhmänä, mutta karjalaisia saapui kolmessa erässä. – Ensimmäisenä tulivat talvisodan evakot, sitten kesän 1944 evakot ja kolmantena vuodesta 1945 eteenpäin siirtokarjalaiset, joihin kuuluvat Kiikkaan ja Keikyään sijoitetut Pyhäjärven karjalaiset. Aihe on Marja Koukulle läheinen ja tuttu. – Olen itse puolikarjalainen, aika tyypillinen tällä seudulla. Isäni on tullut evakkona Kiikkaan ja äiti on kiikkalainen. Marja Koukun isä saapui Viipurin läänin Pyhäjärveltä. – Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut Karjalasta ja sukuni tarinasta. Isäni kirjoitti evakkotaipaleensa ylös, Marja Koukku sanoo. Opettaa karjalanpiirakoiden tekoa Koukulla on Karjalan Liiton hopeinen ansiomitali, jonka hän ansaitsi pitkästä työstä Äetsän Karjalaseuran sihteerinä. Karjalaisuus on hänelle tärkeä osa identiteettiä ja elämää. – Meillä vaalitaan karjalaisuutta. Ruokataloudessa se on luontevaa. Teen karjalanpiirakoita ja opetan piirakoiden tekoa ryhmille. Myös virpominen on tärkeä karjalainen perinne, johon suvun lapsetkin on opetettu, hän sanoo. Karjalaisuuteen ja omiin sukujuuriin tutustuminen on ollut Marja Koukulle elämän mittainen matka. Tarkemman tutustumisen Kiikan ja Keikyän alueelle saapuneisiin Karjalan evakkoihin hän aloitti pari vuotta sitten. – Olen omaa sukuani Pärssinen, ja minua pyydettiin tekemään Pärssisen sukuseuran kokousta varten selvitys Pärssisten ja karjalaisten tulosta seudulle. Silloin aloin tarkemmin selvittää asiaa, hän sanoo. Sana kiiri, ja pian Koukkua pyydettiin luennoimaan myös Ikaalisiin. Marja Koukun kotiseuduille saapuneiden evakkojen tarinat alkoivat kiinnostaa myös Kiikan hautausmaan sankarihautoja katsoessa. – Useana vuonna pidin esittelykierroksia Kiikan hautausmaalla. Minua alkoi kiinnostaa, mistä ja miten nämä ihmiset ovat tälle seudulle päätyneet, Koukku sanoo. Marja Koukku on rutinoitunut sukututkija ja sukututkimuksen opettaja, joka on tottunut etsimään tietoa arkistoista ja sukukirjoista. Tietoa on kertynyt hänen eri yhteyksissä pitämiensä luentojen ja sukututkimusten myötä. – Minulle tämän tiedon etsiminen on varmasti helpompaa kuin monelle muulle, hän sanoo. Luento on osa Sastamalan juhlavuoden Täysi kymppi -luentosarjaa. Marja Koukulle se on tapa kunnioittaa myös talvisodan alkamisen 80-vuotismuistoa. Luento järjestetään Kinnalan Koukulla maanantaina 2.12. kello 18–19.30.