Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Kalle Lindeman on tuttu näky Sastamalan parhailla lintupaikoilla – Mies johtaa Pirkanmaan ekopinnakisaa, bongannut tänäkin vuonna hämmästyttävästi lähes 200 lajia

Vammalan Pappilassa asuva Kalle Lindeman on tuttu näky pyörineen ja kaukoputkineen Sastamalan parhailla lintupaikoilla Vaunusuolta Villilään, Mäenkylästä Liekoveden ja Rautaveden rannoille. Lindeman voitti Pirkanmaan ekopinnakisan viime vuonna nähtyään koko vuoden aikana 189 eri lintulajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä. Määrä on hämmästyttävä ja suurempi kuin useimmat meistä näkevät eri lintulajeja koko elämänsä aikana. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ekopinnakisalla pyritään kannustamaan ekologisempaan retkeilyyn. Suosituin kulkuväline on yleensä polkupyörä. Tapasimme Kalle Lindemanin kanssa viime torstaina Sastamalan Vanhankirkonniemellä, jossa Kalle oli ehtinyt jo määrittää rantakosteikolla ruokailevat viisi uhanalaiseksi luokiteltua nokikanaa, ennen kuin pyörämiehen matka jatkui Vaunusuolle. – Nyt on listassa tänä vuonna jo 186 nähtyä eri lintulajia, viimeisimpinä Vaunusuolla nähdyt uhanalainen lapinkirvinen ja tundrakurmitsa, Lindeman kertoo. Kun vuotta on vielä paljon jäljellä, voi hyvin odottaa, että syysmuuttajien ja vaelluslintujen saapuessa Sastamalaan miehen viimevuotinen ennätys, 189 eri lintulajia, ylittyy varmuudella. Kurjet lähtökuopissa – Villilässä 1300 kurkea Jos haluaa seurata syksyn upeinta luontonäytelmää, kurkien massamuuttoa, kannattaa ottaa suunnaksi Sastamala. Näin totesimme taas, kun viime perjantaina yritimme nokialaisen Heikki Mäkelän kanssa laskea Keikyän Villilän sänkipelloilla viljan puintijätettä tankkaavaa 600 kurkea. Laskeminen ei ollut helppo tehtävä, sillä koko ajan pohjoisesta saapui Villilään lisää kurkia ja välillä täytyi seurata myös pelloilla lentävää sinisuohaukkaa, erittäin uhanalaista nuorta arosuohaukkaa sekä viimeisiä pääskysiä. Matkaennätys Kiikasta Etiopiaan Keikyän laajat viljelyalueet ovat pirkanmaalaisten kurkien tärkein kokoontumisalue syksyllä. Kiikkalainen kurkitutkija Pekka Mustakallio laski kaksi päivää aiemmin Villilässä jo 1300 paikallista kurkea ja 800 kurkea havainnoitiin läheisellä Puurijärvellä. Erityistä mielenkiintoa kurkitarkkailuun tuovat Mustakallion aiempina vuosina värirengastamat kurjet. Muuttovalmiina Keikyässä ovat Hämeenkyrössä vuonna 2012, Laviassa vuonna 2015 ja Sastamalassa vuonna 2017 rengastetut kurjet. Kurjen ikäennätys on tiettävästi edelleen Kiikoisten Nutojärvellä Mustakallion rengastamalla kurjella, jonka mies itse kontrolloi 26.8.2018 Keikyässä 21 vuoden yhden kuukauden 19 päivän ikäisenä rengastushetkestä. Kiikassa Mustakallion 23.6.2008 värirengastama kurki kuvattiin Etiopiassa 15.1.2010. Tämä on eteläisin ja itäisin löytö maamme kurjista ja kyseinen yksilö pitää edelleen hallussaan suomalaisten kurkien rengaslöytöihin perustuvaa matkaennätystä. Mäenkylässä hanhijuhlaa Valkoposkihanhi on erikoinen uudistulokas, perinteisesti Siperian tundran asukki, joka levittäytyy hiljalleen koko maahan. Birdlifen laskennoissa 5.-6. syyskuuta maassamme löydettiin 32 900 valkoposkihanhea. Lajin pääasiallinen levinneisyys on rannikkoseuduilla. Sastamalassa pesi tänä vuonna kaksi valkoposkihanhiparia Kuloveden Kuivasaaressa saaden viisi poikasta. Koko Pirkanmaan kanta on nykyisin arviolta 20 pesivää paria ja kanta kasvaa hiljalleen. Merihanhi valloitti Sastamalan vuonna 2012 Pirkanmaan ensimmäisellä pesinnällään. Viime kesänä merihanhella todettiin Sastamalan Rautavedellä neljä poikuetta kannan koon ollessa noin 20 paria. Mutta merihanhi yllättää aina vaan, sillä viime torstaina laskin Mäenkylän sänkipelloilla peräti 95 laiduntavaa merihanhea. Enemmistö merihanhista lienee saapunut Mäenkylän vainioille rannikoilta, sillä koko Pirkanmaalta ei löydy näin paljon merihanhia. Merihanhien kanssa sulassa sovussa laidunsi 350 kanadanhanhea, mikä on toistaiseksi vuoden suurin kanukkikertymä koko Pirkanmaalla. Kanadanhanhien suurparvi on osoitus tämän riistalajiksi istutetun ”kanadalaisen” hyvästä sopeutumisesta maahamme. Vain laulujoutsen karkottaa kanadanhanhen tiukasti pesäreviiriltään. Mäenkylän hanhien suurparvi oli varuillaan viljelyalueiden keskellä ja valmiina heti lentämään Rautaveden selälle turvaan metsästäjiltä. Merihanhi on sisämaassa rauhoitettu, mutta kanadanhanhi on tavoiteltu saalis, jonka metsästysaika jatkuu vuoden loppuun saakka. ”Hanhet lähtevät, halla maassa”. Niinpä ensimmäisiä metsähanhia on havainnoitu Sastamalassa syysmuutollaan pohjoisen aapasoilta jo syyskuun alussa, mutta metsähanhien päämuutto nähdään Sastamalassa normaalivuosina lokakuun alussa. Viime vuoden lokakuun alussa Jouko Metsälä havainnoi 1600 metsähanhen laskeutumista näiden syysmuutolla Villilään.