Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jonotuksen salaisuus on elämys, ei ämpäri – ”Seuraava tarina on tosi”

Suomalaisen jonottajakansan jonottamiselle löysi psykologi mielenkiintoisen lisäperusteen. Ilmainen ämpäri ei olekaan se juttu, vaan kysymys on elämyksestä. Jono vetää puoleensa, ja mitä pidempi jono, sen voimakkaampi houkutus. Omakohtaisella kokeellisella testillä todistin hypoteesin todeksi. Vaikka empiirinen testini oli tahaton, niin seuraava tarina on tosi. Laiskotti, mutta lähdin perinteiselle lauantaireissulle Vammalan torille. Torikäynnit olivat tulleet tavaksi, ja nytkin oli asian tynkää. Piti saada karpaloita, pernoja ja Hukkasen graavia. Sitten äkkäsin juustokojun, valitsin muutamia juustoja ja maksoin. Samalla näin jonon. Mustamakkarakojulle oli torin ainoa ruuhka. En ollut tehnyt mustamakkaraostoksia sitten Tampereen aikojen Laukontorilla, mutta pitäähän jono hyödyntää. Menin mukaan, ja onneksi menin. Raatailin siinä edellä jonottaneen kanssa monenlaisia. Mukana ollut pikkumies oli Tapparan kannattaja ja tullut Vammalaan pelaamaan, ja oli nyt mummulassa. Mustastamakkarasta sai pelipuhtia. Äkisti joku koputti olkapäähäni – Juustosopen myyjä: unohditte juustopussinne. Hyvä tavaton, ja kiitos hirveästi. Jos olisin tavanomaiseen tapaani häipynyt torilta asiointini jälkeen, olisin ehkä vasta kotona ihmetellyt, missä ovat juustot. Jonottamisen ansiosta sain juustoni ilman toista torireissua. Silkasta kiitollisuudesta palasin Juusosopelle ostamaan lisää juustoa. Tähän asti olin hymähtänyt jonottamisille, jopa makuupussijonottamisille. Miksi jonotetaan ämpäreitä, joita saa muutamalla eurolla, tai joihinkin kaupan avajaisiin tai näyttelyyn, kun myöhemmin olisi väljempää ja miellyttävämpää. Mikä ihmeen hoppu ihmisillä on päästä johonkin, jonne pitää jonottaa – eri asia ehkä on jokin lippujono, bailupaikka tai suosittu klubi. Nyt peruutan kaikki ihmettelyt. Kannatti jonottaa itselleen elämyksiä, joita muistaa pitkään. Näin rikastetaan elämää, ja hällä väliä, vaikka lompsaa samalla köyhdytetään.