Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Teettääkö Sastamala työttömillä ilmaista työtä ja onko se laitonta? Työllisyyspalvelupäällikkö vastaa kuntouttavan työtoiminnan kuohuntaan: ”Työttömyysetuus ei ole vastikkeetonta”

Sastamalan alueen Facebook-keskusteluryhmässä kuohuu. Kuntalaisaloite-sivustolle on jätetty aloite, jossa perätään kuntouttavan työtoiminnan lainmukaisuutta. Aluehallintovirasto on kiinnostunut Sastamalan työllisyyspalveluiden toiminnasta ja valtakunnallinen media kuntouttavan työtoiminnan ongelmista. Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi on kaiken keskellä. Kysyimme häneltä, mikä julkisuudessa käydystä keskustelusta on totta. Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan lainmukaisuutta on vaadittu hiljattain muun muassa kuntalaisaloite.fi-palveluun jätetyssä aloitteessa. Tiina Leppäniemi, onko Sastamalan kaupungin kuntouttava työtoiminta lainmukaista ? – Ne puutteet, joihin avi kiinnitti huomiota, on korjattu. Kyse oli siitä, että tekemistämme aktivointisuunnitelmista ei pystynyt päättelemään, miksi asiakas oli ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan. Olimme ajatelleet, että aktivointisuunnitelmat tehdään positiivisen kautta ja niin, että ihminen voi lähteä tilaisuudesta enemmän toiveikkaana kuin epätoivoisena. Nyt avi haluaa, että kirjaamme ihmisten kaikki epäonnistumiset, jotta voimme osoittaa, että ihmisellä on ongelma. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa Sastamalan keskusteluseinä -ryhmässä, moni on kertonut omalla nimellään ja kasvoillaan tulleensa kuntouttavassa työtoiminnassa väärinkohdelluksi. Mitä sanot tästä? – On mahdotonta ottaa kantaa siihen, mistä sosiaalisen median keskustelu kumpuaa. Ei kukaan voi sanoa, onko yksittäisen ihmisen subjektiivinen kokemus oikein vai väärin. Lähtökohtaisesti näyttää kuitenkin siltä, että ihmisiltä on unohtunut, että työttömyysetuus ei ole subjektiivinen etuus. Sitä maksetaan vain aktiivisen työn haun ajalta. Raha ei ole vastikkeetonta. Jokaisen joka haluaa nostaa etuutta, pitää olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä, Leppäniemi vastaa. Mitä sanoo laki? Sastamalan kuntouttavaa työtoimintaa on arvosteltu julkisuudessa muun muassa siitä, että kuntoutujat tekevät työtoiminnassa alihankintaa yrityksille. Lain mukaan kuntoutujan työpanos ei kuitenkaan saa korvata työ- tai virkasuhteisen henkilön työtä. Tässä on Leppäniemen mukaan ristiriita. – Laki on säädetty, jotta mahdollisimman moni palaisi työelämään, mutta silti ihmisellä ei saa teettää mitään. Kuinka motivoivaa henkilölle on, jos tämä tekee hyödytöntä työtä? Leppäniemi kysyy. – Toisaalta työn pitää olla riittävän vaativaa, jotta se johtaa työmarkkinoille. Tämän kanssa kunnat ovat olleet ihmeissään, Leppäniemi jatkaa. Tehdäänkö töitä yrityksissä? Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät Sastamalassa muun muassa puutöitä, kuten jätekatoksia. Osan työtoiminta-ajastaan kuntoutujat tekevät alihankintatöitä yrityksille; esimerkiksi Finnbigille tehdään karjujen siemennesteen kuljetukseen käytettäviä nestepusseja. Sastamalassa kuntouttavan työtoiminnan alihankintatöiden arvo on vuositasolla noin 15 000 euroa ja kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä noin 300. Iso osa asiakkaista tekee töitä yhtenä päivänä viikossa ja enintään 4 päivänä viikossa. Tehdäänkö kuntouttavaa työtoimintaa itse yrityksissä, Tiina Leppäniemi? – Ei. Ilmaista työtä? Kritiikkiä julkisuudessa on saanut myös kuntouttavasta työtoiminnasta maksettava korvaus. Yle otsikoi syyskuussa julkaistun uutisensa sanoin ”Työttömät tekevät ilman palkkaa työtä”. Tiina Leppäniemi, tekevätkö? – Kuntouttavasta työtoiminnasta saa työttömyysetuuden lisäksi 9 euroa verotonta kulukorvausta/päivä, mutta jo työttömyysetuus itsessään on vastikkeellista. Mistä hyvästä ihminen sen saa? Jo työttömyysetuus edellyttää tiettyä aktiivisuutta. Voidaanko henkilö ohjata muutaman viikon työttömyysjakson jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan? – Ei. Ihmisillä pitää olla takana tosi pitkä työttömyys, ei välttämättä kuitenkaan yhdenjaksoinen, Leppäniemi sanoo. – Henkilö voi päätyä kuntouttavaan työtoimintaan esimerkiksi pitkäaikaisen työttömyyden ja aktivointisuunnitelman laatimisen jälkeen, tai jos henkilö itse sitä pyytää. O nko työttömiä uhkailtu työmarkkinaetuuden menettämisellä, jos nämä eivät osallistu kuntouttavaan työtoimintaan? – Hallintolaki sanoo, että asiakkaalle on kerrottava, mitä tämän valinnasta seuraa. Joku voi ottaa sen uhkailuna. Onko töitä? Usein kuultu kommentti on, että töitä löytyy, jos niitä haluaa tehdä. Tiina Leppäniemi, onko näin? – On. Avoimista työpaikoista on ilmoitettu avoimesti vain noin kolmasosa. Kaksi kolmasosaa työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Yritykset hakevat ennen kaikkea hyviä tyyppejä ja ovat valmiita opettamaan heitä, mutta työntekijällä pitää olla motivaatiota ja halua tulla työpaikalle – joka päivä, painottaa Leppäniemi ja sanoo, että valitettavan usein näin ei ole. Osa kommentoijista pitää kuntouttavaa työtoimintaa tahrana cv:ssä. Tiina Leppäniemi ei usko tätä. – Lukemattomat yritykset ovat hakeneet meiltä työntekijöitä. Valitettavasti vain kaikki eivät pysty työpaikkoja pitämään. – Onneksi ihmisillä on nyt mahdollisuus lähteä kehittämään osaamista hyvin matalalla kynnyksellä. Ne, jotka ovat motivoituneita, pääsevät koulutukseen.