Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mitä tarkoittavat Sylvää ja Hoppu? – Tiesitkö, että Puistokatu oli ennen vanhaan nimetty tunnetun loitsunaisen mukaan

Tiesitkö, että nykyisen Puistokadun nimi oli Antuntie vielä 1800-luvulla. Nykyisen nimensä katu sai 1900-luvun alkupuolella, kun Puistokatu-nimi pääsi kauppalan ensimmäiseen asemakaavaan. Puistokadulla ei ollut paikallista väriä toisin kuin Antuntiellä. Se oli nimittäin kansan suussa saanut nimensä Annastuuna Korkeemäen (1833–1906) mukaan. Hän oli tyrvääläinen tarinankertoja, arvoitusten ja loitsujen taitaja sekä kansanparantaja ja Tyrvään Mantan apulainen. Myöhemmin Puistokatu oli vähällä menettää nykyisen nimensä Suomen itsenäisyyden juhlimisen takia. Nimittäin vuonna 1957 valtioneuvoston toimikunta ehdotti, että jokaiseen kaupunkiin ja kauppalaan nimettäisiin Itsenäisyydenkatu. Kauppalanhallitus ehdotti Puistokadun nimen vaihtamista, mutta valtuusto ei suostunut. Sen sijaan vuonna 1965 asemakaavaan nimettiin Itsenäisyydentie Puistokadun jatkeeksi. Sylvää oli talvitie Mistä ihmeestä on tullut nimi Sylvää? Sastamalan suurimman yläkoulun ja kaupunginosan nimi ei perustu vanhaan kylän- tai talonnimeen vaan on ilmeisesti saanut nimensä talvitiestä. Sylvää oli peltoaluetta 1940-luvun lopulle asti. Maat kuuluivat pääasiassa Iisan ja Uotin tiloihin. Oliko Hoppu joku touhukas ja kiireinen ihminen? Hoppu oli Marttilan kylän perintötalo, joka hävisi 1900-luvun alussa. Sen paikalla ovat nykyisin aluesairaala, S-market ja vanhainkoti. Hoppu-nimi lienee ollut luonteenomaisuudesta johtunut henkilönnimi, joka on annettu huomiota herättävän touhukkaalle, kiireiselle ihmiselle. Hopun talo on ollut paikalla ainakin jo 1400-luvulla. Kirkonkylän päätiestä Marttilan katu Vammaskosken rannalla sijaitsevan kylän pääkatua kutsuttiin Kirkonkylän päätieksi ainakin vielä 1900-luvun alkuvuosina. Sitten sai nimekseen Marttilan katu. Vammalan ja nykyisen Sastamalan keskusta on nimittäin entisen Marttilan kylän paikalla. Marttilan kylä esiintyi nimenä jo 1500-luvulla Kallialan kirkontileissä. Kylässä oli kolme taloa: Marttila, Traki ja Hoppu. Vanha ryhmäkylä sijaitsi lähellä Kaalisaarta. Marttila oli aluksi rinnakkaisnimi uudelle Vammala-nimelle. 1800-luvun puolivälissä kuntakeskusta Vammaskosken rannalla alettiin kutsua Vammalaksi. Onkiniemenkatu oli Tuunantie Annastuuna Korkeemäen mukaan oli kansan suussa nimetty myös toinen kylän kulkuväylä. Sen nimi oli Tuunantie. Vuonna 1924 se oli asemakaavassa merkitty Onkiniemenkaduksi. Onkiniemi ja Onkiniemenlahti olivat nimittäin olleet hyviä kalastuspaikkoja. Lemmenpolku syntyi kansan suussa Entä mistä ihmeestä on saanut nimensä Lemmenpolku? Tuo Itsenäisyydentieltä kohti Aarnontietä lähtevä kulkuväylä. Lemmenpolku on syntynyt kansan suussa ja se oli käytössä ainakin jo 1900-luvun alkuvuosina. Paikalla oli aiemmin kapea polku, joka johti Hopun Riihimäestä Ojansuuhun. Lemmenpolku oli synkkä polku, jonka varrella kasvoi korkeita kuusia ja mäntyjä. Näin muisteli vuonna 1907 syntynyt Ulla Korhonen . Hän ajatteli, että polku oli hieman romanttinenkin, ainakin kuutamolla. Miksi Veljeydenkatu ja Tasa-arvonkatu hävisivät? Vammalan ensimmäinen asemakaava laadittiin vuonna 1908. Kaavakartassa kaduilla ei ollut vielä nimiä vaan ne lisättiin myöhemmin. Maanmittari K.A. Saarinen nimesi kadut niin sanotusti kirjoituspöydän takana. Tätä pitivät mahdollisena museonhoitaja Esko Pietilä ja opettaja Ulla Korhonen. Katujen nimeäminen lienee tapahtunut vuosien 1910 ja 1915 välillä. Vuosina 1924-1936 Vammalassa oli vielä Yhteistyönkatu, Veljeydenkatu, Tasa-arvonkatu ja Vapaudenkatu. Näistä ei ole enää jäljellä kuin Vapaudenkatu, mutta sen paikka on eri kuin tuolloin. 1930-luvulla kadunnimiin saapui nimittäin kansallisromantiikka. Nimien takana oli ilmeisesti kauppalanjohtaja Ahti Manner , joka oli innokas suomalaisuusmies. Kalevankatu korvasi Veljeydenkadun, Väinönkatu Tasa-arvonkadun ja Louhenkatu Yhteistyönkadun. Karjalankatu sai nimensä siitä, kun se lunastettiin 1940-luvulla Karjalasta tulleen siirtoväen asuinpaikaksi. Muita nimiä Kaalisaari: ollut Tuomiston talon peruna- ja kaalimaana. Keskellä saarta oli sudenkuoppa. Vinkki: Roismalasta hävinneen talon nimi. Aittalahti: lienee saanut nimensä rannalla sijainneesta aitasta tai ehkäpä kalaisuutensa vuoksi, yhtä helppo hakea kalaa kuin viljaa aitasta. Kilpinokka: lienee saanut nimensä kilvenmuotoisesta kalliostaan. Rautavesi: pohjasta on joskus nostettu järvimalmia. Järven länsiosaa on nimitetty Tyrävedeksi ja koko järveä myös Kirkkojärveksi. Lousaja: kylännimi ainakin jo 1400-luvulla. Kalliala: mainitaan jo 1400-luvulla, ensin seurakunnan nimi, sitten pitäjän nimi. Nuupala: kylännimi jo 1400-luvulla. Varila: kylännimi ainakin jo 1500-luvulla. Roismala: mainitaan jo 1300-luvun asiakirjoissa. Raivio: vuonna 1891 perustetun palstatilan nimi. Sileekallio: nimetty sileän kallion mukaan 1970-luvulla. Iisa: alueella kauan sijainneen Iisan talon mukaan. Lähteet: Riitta Lepistö, Katukiviin isketyt ilmeet, Tutkielma Vammalan kadunnimistä ja Vammalan kauppalan historia 1897-1961. L.A. Sillanpää, Vammalan kauppalan historia 1897-1961.