Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mitä syntyy, kun ensikertalainen lähtee metsästämään hirviä ja kanalintuja? Tuore sastamalalaistaiteilija ei tiedä sitä vielä itsekään – Katso, miltä näyttävät hänen aiemmat työnsä

Viime syksynä Sastamalaan muuttaneella Reetta Partasella, 37, on selvä tavoite tuleviksi kuukausiksi. Hän hankkii metsästyskortin, lähtee metsästämään Kainuuseen ja lopuksi – tekee tästä kaikesta taidetta. Partanen on yksi 25 taiteilijasta ja ainoa Sastamalasta, joka sai tänä keväänä Pirkanmaan taidetoimikunnan apurahan taiteellisen työskentelyynsä. Apuraha on suuruudeltaan 6800 euroa ja se on myönnetty Humanimal-nimeä kantavaan projektiin. Partasen tavoite uudessa työssään on kunnianhimoinen. Hän ei lähde metsälle saalis tähtäimessään. Itse asiassa hän ei aio edes ampua. Ensisijainen tarkoitus on päästä sisään metsästyskulttuuriin ja metsästäjien maailmaan. – Tarkkailen sivusta. Yritän myös päästä tekemään yhteistyötä eläinten kanssa. Yritän pohtia, voiko taiteen keinoin löytää yhteisen maaperän, jossa molempien eliölajien (ihmisen ja eläimen) vuorovaikutus pääsee kehittymään, Partanen muotoilee syvällistä tavoitettaan. Se, mitä metsästysreissuilta lopulta jää käteen, on osittain auki. – Varmasti tulee galleriatilaan sopivia teoksia. Ajatus on tehdä myös verkkojulkaisu ja videoita riistakameroiden välityksellä, Partanen luettelee. Valmista pitäisi olla viimeistään ensi vuonna. Metsästyskeskustelut kiinnostavat Partanen on kotoisin Siilinjärveltä. Hän on asunut 2-3 viime vuotta Suomussalmella. Sastamalaan hän muutti marraskuussa. Taiteilijan kiinnostus metsästykseen heräsi Kainuussa, kun hän tutustui todella intohimoisesti metsästykseen suhtautuviin ihmisiin. Humanimal-projekti on oikeastaan luonnollinen jatkumo Partasen aiemmalle taiteelle, sillä jo vuosia häntä on inspiroinut luonnon, taiteen ja ihmisen vuorovaikutus. Nyt nämä teemat siis yhdistyvät metsästykseen. – Minua kiinnostaa keskustella tästä aiheesta. Toivon, että paikallisten metsästyksestä kiinnostuneiden kanssa syntyy aiheesta keskustelua, Partanen sanoo. Seuraavaksi taidetta, jota eliölajit voivat hyödyntää Sastamalalaistaiteilijan luontokokemukset eivät jää ainoastaan Kainuun metsästysretkiin. Hän jatkaa taiteellista tuotantoaan myös toisen, luontotaiteeseen liittyvän apurahan turvin. Pohjanmaan taidetoimikunta on myöntänyt hänelle 5000 euron kohdeapurahan ympäristötaideteoksen tekemiseen suolle, Pohjois-Pohjanmaalle. Tämän työnsä Partanen tekee ensi kesänä. Vielä ei ole selvää, mille suolle taideteos tulee. Partasen tavoite kuitenkin on, että teos tulee paikkaan, johon myös yleisön on mahdollista päästä taidetta katsomaan. Se on jo selvää, että ympäristötaideteoksesta tulee pysyvä. Se syntyy hajoavista luonnonmateriaaleista ja sen on tarkoitus muuttua ja muovautua vuosien saatossa. – Materiaalit ovat sellaisia, etteivät ne häiritse ympäristöä, vaan suoalueen eliölajit voivat päinvastoin hyödyntää teoksia, Partanen kertoo. Taideteoksen tavoitteena on tuoda esiin suoalueiden merkitystä luonnonsuojelullisesti ja tarjota taiteilijalle sekä katsojalle erilainen tapa luonnon ja taiteen kohtaamiseen. Joka neljäs hakija sai työskentelyapurahan Pirkanmaan taidetoimikunta jakoi tänä keväänä työskentely- ja kohdeapurahoja yhteensä 300 000 euroa ja lastenkulttuurin kohdeapurahoja 27 000 euroa. Työskentelyapurahan sai 25 taiteilijaa. Hakijoita oli 97. Kohdeapurahoja jaettiin 27 taiteilijalle tai työryhmälle. Hakemuksia tuli 112. Lastenkulttuurin apurahan sai seitsemän taiteilijaa tai työryhmää. Hakemuksia tuli 33.