Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Anglia piiloon ja valtuustossa sakot – Kunta- ja yrityselämän vaikuttaja Jorma Hämäläinen aloitti värikkään uransa Keikyässä

Keikyä oli Suomen rikkaimpia kuntia, kun vastavalmistunut sosionomi J orma Hämäläinen aloitti siellä kunnansihteerinä 1975. – Muistan paikkaa hakiessani hävenneeni vanhaa Ford Anglia -roppostani niin paljon, että piilotin sen puskaan haastattelun ajaksi. Pohdin, ettei niin varakkaaseen kuntaan oteta töihin kovin köyhältä vaikuttavaa miestä, Hämäläinen nauraa. Keikyä oli Hämäläinen ensimmäinen vakituinen työpaikka. Kunnansihteerin työtä helpotti osaltaan se, ettei rahasta kunnassa varsinaisesti ollut pulaa. Sen takasivat Finnish Chemicalsin maksamat muhkeat kunnallisverotulot. Kummallinen heimoraja Keikyän ja Kiikan kuntaliitos ei vielä ollut ihan pinnalla Hämäläisen työuran aikana 1970-luvulla. – Kuitenkaan siltä tunteelta ei voinut välttyä, että kuntien välinen Hahmo-oja oli kummallisena henkisenä heimorajana kuntia erottamassa. Vuonna 1978 Hämäläinen valittiin kiikkalaisen Salmen vetoketjutehtaan palvelukseen. Mies yleni toimitusjohtajaksi asti aikana, jolloin tehtaalla meni erittäin hyvin. Hämäläinen luonnehtii aikaa ”todelliseksi liike-elämän korkeakouluksi”. Ulosmarssista isot sakot Hämäläinen valittiin demareiden edustajana ensimmäiseen Äetsän valtuustoon. Sieltä mieleenpainuvin muisto oli iso sakkotuomio, jonka taustalla oli Kiikan ja Keikyän eripura. – Meidän piti valtuustossa ottaa kantaa siihen, liittykö uusi kunta Satakunnan vai Pirkanmaan lääniin. Keikyäläiset olivat Satakunnan ja kiikkalaiset Pirkanmaan kannalla. Me keikyäläiset marssimme kokouksesta ulos, kun selvisi, että häviäisimme äänestyksen. Valtuusto jäi vaille päätösvaltaa. Ulosmarssista nostettiin virkarikossyyte. Seurauksena olivat tuhansien markkojen sakot. Keikyäläinen Finnis ja kiikkalainen Salmi-yhtiöt olivat tuohon aikaan mahtiyrityksiä. Painostivatko ne osaltaan kuntaliitokseen? . Kysyttäessä firmoista vastattiin, että kuntien välinen raja lienee turha. Mitään suoraa vaikuttamista ei ollut, Hämäläinen vakuuttaa. Nuorta miestä poltteli Seuraava elämänmuutos Hämäläiselle koitti, kun hänet kutsuttiin synnyinpitäjän Pihtiputaan kunnanjohtajakasi 1986. – Salmi-yhtiöistä lähdin sovussa. Nuorta mies vain poltteli kaipuu kokea vielä jotakin uutta elämässään. Pihtipuhtaan jälkeen hänet valittiin Äänekosken kaupunginjohtajaksi ja sieltä Tuusulan kunnanjohtajaksi. – Tuusula on vaikea kunta johtaa, sillä kunnassa on kolme tasavertaista keskuspaikkaa ja arvonsa tuntevia suuria maanomistajia. Minullakin menivät lopulta sukset ristiin yhden sellaisen kanssa. Paperilehti katoaa 2030-luvulla? Miestä oltiin seuraavaksi valitsemassa Kotkan kaupunginjohtajaksi, kun hän sai puhelun lehtikeisari Eero Lehdeltä , joka omisti lehtiyhtiö Keski-Uusimaan. Hämäläisestä tuli toimitusjohtaja firmaan, joka laajeni 30 lehden julkaisijaksi mutta joka myytiin lopulta Keskisuomalaiselle. Eläkkeelle Hämäläinen jäi 2016. Tuona aikana paperilehti alkoi kokea suuria muutoksia digi-ajan saavuttua. Mikä on paperisen lehden tulevaisuus? – Ei näytä hyvältä, sillä jo oman sukupolveni lapset ovat tottuneet lukemaan uutisia verkosta. Paperinen lehti saattaa kadota 2030-luvulla. Kauimmin sinnittelevät paikallislehdet, ennustaa Hämäläinen. Vammala asuinpaikoista viehättävin Viime kesänä Hämäläinen muutti Vammalan keskustaan. Syynä on uuden elämänkumppanin löytyminen täältä. Vammala saa Hämäläiseltä isot kehut. Se on hänen mielestään viehättävin paikka. missä hän on asunut. Muuan muassa ruutukaava, vesistöt ja yleinen siisteys saavat kehuja. Moitteen sijaa ei hänellä ole Sastamalasta muutoinkaan. Kyliin hän kävi tutustumassa viimeksi lauantaina, kun kylissä olivat avoimet ovet. Mutta kunnallinen päätöksenteko ei pääse ihan puhtain paperein – Painopiste on ehkä liikaa sen miettimisessä, mitä mieltä muualla ollaan paikkakunnasta. Sen sijaan kannattaisi keskittää koko tarmo omien asukkaiden tyytyväisyyden lisäämiseen. Eli päättäkää nyt viimein rakentaa se kuuluisa uimahalli! Syntynyt 10. 3. 1953 Pihtiputaalla Muutti Tuusulasta Vammalaan kesällä 2018. Kunnallisalan sosionomi, taloustieteen ylioppilas. Kolme aikuista lasta. Keikyän kunnansihteerinä 1975-78, Salmi-yhtiöissä eri johtotehtävissä 1978-86, Pihtiputaan, Äänekosken ja Tuusulan kuntajohtajana vuosina 1986-2001, pisimpään Tuusulassa. Keski-Uusimaa-konsernin ja sen seuraajan Suomen Lehtiyhtymän johdossa 2001-2016. Harrastaa pitkien matkojen moottoripyöräilyä ja hirvenmetsästystä.