Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Voiko Kiikan surkealle vesitilanteelle tehdä mitään? Näin ely-keskuksen ja Tyrvään voimalaitoksen asiantuntijat vastaavat

Rajut vedenkorkeusvaihtelut Kiikassa eivät tule Pirkanmaan ely-keskukselle yllätyksenä. Johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid vahvistaa, että ely-keskuksen seurannan mukaan lyhytaikaisvaihtelu on alueella yli metrin – pahimmillaan jopa puolitoista metriä. Ongelmat johtuvat ennen kaikkea Tyrvään voimalaitoksen juoksutuksesta. Sitä säätelee UPM. Se tällä hetkellä toimii voimassa olevien lupien mukaan, vaikka viikonloppuisin juoksutus onkin erittäin pientä. – Tyrvään voimalaitoksen minimijuoksutus on noin 30 kuutiometriä sekunnissa päivätasolla. Käytännössä UPM juoksuttaa koko ajan vähintään sen määrän, Isid vahvistaa. Arkena, sähkön kulutuksen ja hinnan ollessa suurimmillaan, virtaamat ovat huomattavasti isommat, yli 400 kuutiometriä sekunnissa. Voiko näin rajusta vaihtelusta olla haittaa alueen eläimistölle ja luonnolle, Diar Isid? – Lyhytaikaisen sääntelyn vaikutuksesta on tehty tutkimuksia eri puolilla Suomea ja haittavaikutukset ovat tunnetut. Suuri vedenkorkeuden vaihtelu voi muun muassa lisätä sortumariskiä ja kuluttaa rantaekologiaa, Isid sanoo. Onko ely-keskuksella keinoja puuttua Tyrvään voimalaitoksen pieneen juoksutukseen viikonloppuisin? – Nykyisellä lainsäädännöllä ei ole mahdollista puuttua tilanteeseen suoraan. Olemme yrittäneet tuoda asiaa esiin suosituksilla. Toisaalta ymmärrämme, että sähkömarkkina-arvo on otettava huomioon, Isid toteaa. UPM:n päällikkö: ”Aika hankalalta tämä näyttää juuri nyt” UPM:n energiavalvonnan päällikkö Matti Vuorinen ei lupaa parannusta Kiikan vesiongelmaan suoralta kädeltä. Hän myöntää, että tilanne on hankala ja ranta-asukkaiden kokemus entisestään heikentyneestä vesitilanteesta todennäköisesti totta. – Esimerkiksi viime kesä oli hyvin erikoinen, kun helteet alkoivat. Vettä oli erittäin vähän joka tapauksessa, Vuorinen toteaa. Hän perustelee Tyrvään voimalaitoksen niukkaa juoksutusta viikonloppuisin muun muassa sillä, että Rautaveden pinta halutaan pitää samaan aikaan riittävän korkealla Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten mukaisesti. Säännöstelylupa määrittää järven korkeudelle ala- ja ylärajat, mutta tosiasiassa UPM noudattaa paljon tiukempia rajoja. – Virkistyskäytön takia Rautaveden pintaa ei lasketa lähellekään alarajaa, Vuorinen sanoo. Tulisiko siitä palautetta? – Tulisihan sitä. Jonkin verran saamme palautetta nykyisinkin. Kiikassa kärsitäänkin itse asiassa ongelmasta, joka juontaa juurensa Tampereelta Pyhä- ja Näsijärvestä asti. Kun näistä järvistä päästetään niukasti vettä Rautaveteen, veden juoksutusta on hillittävä Tyrvään voimalaitoksellakin. Rautaveden yläpuolella juoksutusta säätelee Melon voimalaitos, jota sitäkin operoi UPM. Matti Vuorinen, eikö juoksutusta voisi säädellä yläjuoksulla niin, että vettä riittäisi viikonlopuiksi Kiikkaankin? – Tämä on hankala yhdistelmä. Pyhäjärven rannalta tulee voimakasta kritiikkiä, jos järven pinta on alhaalla, Vuorinen sanoo. Et voi siis luvata kiikkalaisille valoa tunnelin päähän? – Aika hankalalta tämä juuri nyt näyttää, valitettavasti.