Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Köyhyys ei ole ilo kenellekään – ”Suomalainen veronmaksaja saattaa ihmetellä, mihin hänen maksamansa verorahat hupenevat”

MIELIPIDE Yhteiskunnan kahtia jakautuminen on totinen tosi. Nuorten ihmisten pitäisi olla elämässä kiinni, eikä toimettomina viettämässä aikaansa. Ei ole töitä, uhkaa häätö tai oma asunto on menossa myyntiin, mistä seuraava ateria, mikä on lasteni tulevaisuus? Lapsiperheen köyhyys on todella suuri syrjäytymisen riski. Köyhyys madaltaa oman arvon tuntoa, voi johtaa syrjäytymiseen eivätkä mielenterveysongelmatkaan ole kaukana. Tunnen suurta kunnioitusta Hurstin ruuanjakelutoimintaa kohtaan. Ajattelen lämmöllä niitä vapaaehtoisia, jotka uhraavat omaa aikaansa ja jotka antavat aineellista apua sitä tarvitseville. Hävikkiruuan hyväksikäyttö ja ruokakassien jako ovat lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan. En ymmärrä ruokakassista kieltäytymisen syynä olevan sen, että ruokaa ei ole kuljetettu sähköautolla. En ymmärrä sitäkään, että pitää pukeutua kalliisiin merkkivaatteisiin, eivätkä halvat harrastukset ole mitään. Mitäpä, jos kilpailisimme itse tuunatuissa kirppikseltä ja huutokaupoista hankituissa vaatteissa. Lähes joka ikinen vaatteeni on sellainen. Olen aina antanut ymmärtää, miten edullisesti nuoripari pääsee sisustamaan uutta kotiaan hankkimalla tarpeelliset tavarat edellä mainitsemistani paikoista. Voi löytyä suorastaan aarteita. Pirkko Niemi kirjoitti tällä palstalla viikko sitten varapuskureista. Turvautumisen pahan päivän varalle voi jokainen meistä mieltää hieman eri tavoin. Se tarkoittaa kuitenkin jonkinlaista varautumista esimerkiksi vakavaa sairautta, työttömyyttä, avioeroa tai kuolemaa vastaan. Pienituloisella on selvästi suurempi taloudellinen uhka kuin suurituloisella. Varautumiset elämän ikäviin yllätyksiin eivät ole tuomittavia varapuskureita, jos jollain on siihen varaa. Vesa Vihriälän raportin mukaan Suomeen kohdistuu lähivuosina suuria sopeutuksia, veronkorotuksia ja menoleikkauksia, joiden maksajiksi joutunee jälleen keskiluokka ruuan, liikkumisen ja asumisen kallistumisen myötä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni itse on todennut, että meillä ei ole kohta mitään antaa ja meillä on kaikista EU-jäsenmaista korkeimmat takaukset ja vastuut. Suomalaisten ostovoima ei ole lähelläkään Euroopan huippua. Omassa maassamme on avun tarvitsijoita enemmän kuin tarpeeksi. Oma puolueesi, Pirkko Niemi, oli takaamassa 800 miljoonalla eurolla euroalueen koronapaketteja. Tämä varaus olisi ollut selvä puskuri estettäessä elämistä kädestä suuhun. Tuolla teolla olisi voinut tukea ahdingossa olevaa suomalaista yritysmaailmaa pelastamaan työpaikkoja. Suomalainen veronmaksaja saattaa ihmetellä, mihin hänen maksamansa verorahat hupenevat. Totta on, että koronakriisi iskee rajusti maamme talouteen. Joka ikinen päivä Suomi lappaa rahaa lähes 3 miljoonaa euroa kehitysapuun. Mikään ei viittaa siihen, että hallitus olisi leikkaamassa näitä rahoja, päinvastoin. Rahoillamme pitäisi tukea ennen kaikkea omaa maata, eikä Eurooppaa ja muuta maailmaa. Suomi olisi vauras ja velaton, jos maatamme johdettaisiin toisella tavalla. Joillain on aina tapana käydä toisen kukkarolla ja jakaa kaikkea kivaa. Terrorismikaan ei näytä olevan rangaistava teko tämän hallituksen mielestä. Kalifaateista palaavat saavat monipuoliset tuet omien vanhuksien ja perheiden eläessä köyhyydessä. Se vielä puuttuu, että palaajille maksettaisiin leskeneläkettä ja rintamaveteraanien palveluihin voisi tutustua valtiokonttorin nettisivuilla. Suomalainen veronmaksaja voi ihmetellä: mitä tekemistä minulla on tällaisten asioiden kanssa. Vastaus: ole hyvä ja maksa. Paljon on ihmeteltävää pienellä ihmisellä. Ajattelen kuitenkin, että jokaisessa meissä elää vielä pieni toivon kipinä. Maire Villo Sastamalan kaupunginvaltuutettu Sastamalan Perussuomalaisten puheenjohtaja