Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Onko tämä Sastamalan omalaatuisin kesämökki? – Annikki raivasi miehensä kanssa kesähuvilan keskelle Houhajärven kivikkoista rinnettä 50 vuotta sitten

Karjalan Kurkijoelta kotoisin oleva, Helsingissä asuva Annikki Nurminen viettää 50. kesäänsä Sastamalassa Houhajärven rannalla. Vielä vuonna 1970 hänen kesäpaikkansa oli pelkkää asumatonta kivikkoa – kuin Pirunvuoren jyrkänteet pirunpeltoineen. Nykyään paikka on Nurmisen ainutlaatuinen kesäparatiisi huviloineen, puutarhoineen, nuotiopaikkoineen ja uimalaitureineen. – Vuonna 1970 aloimme mieheni Jukan kanssa rakentaa kesähuvilaa. Sähkötöitä ja räjäytyksiä lukuun ottamatta olemme rakentaneet kaiken kahdestaan. Valmista tuli kolmessa kesässä, Annikki kertaa. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1970 sähkötöillä ja rakennusvalvoja hyväksyi rakennuksen vuonna 1972. Rakennustöitä motivoi ja nopeutti lähestyvä kuntaliitos, kun Tyrvää liitettiin Vammalaan vuoden 1973 alussa. – Rakennuslupa saatiin Tyrvään kunnalta ja rakennusvalvoja Tyrvään kunnalta kävi hyväksymässä rakennuksen. Vammalan aikana olisi ollut tiukemmat vaatimukset ja se olisi teettänyt paljon lisää byrokratiaa. Rakennustyöt tehtiin erittäin luonnonmukaisesti. Mökin pohjamaa tasoitettiin räjäytystöistä saaduilla pienemmillä luonnonkivillä. Puusta rakennettu huvila seisoo sementtitolppien päällä. Tieltä laskeudutaan mökille 50 porrasta ja toiset 50 porrasta mökiltä rantaan. Myös portaat ovat luonnonmukaiset. – Levitimme käsin betonia luonnonkivien päälle tasoitukseksi. Portaat ovat siis muuten luonnonmukaiset, vaikka näyttävät jälkeenpäin tehdyiltä, Nurminen paljastaa. Lämpiminä kesäöinä Annikki nukkuu ulkona verannalla, jotta pystyy olemaan niin lähellä luontoa kuin mahdollista. Toisella silmällä näkee jyrkkää kallioista kivikkoa vanhoine korkeine mäntyineen ja kuusineen, toisessa suunnassa siintää Houhajärven ranta. Elävästi mieleen on jäänyt äskettäinen aamukasteinen hetki. – Oli aamuviisi ja juuri herättyäni näin, kun metrin pituinen jono oravanpoikasia laskeutui elämänsä ensimmäistä kertaa alas puun latvasta. Se oli niin unenomainen tunne. Sinä aamuna Annikin kelpasi hyräillä kansakoulusta tuttua Immi Hellénin Oravan pesä -runoa. Kas, kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla, sen poikaset siinä ne leikkiä lyö ja pikku hampahin siementä syö... Houhajärven rinteissä Annikin on helppoa pitää kunnostaan huolta. – Terveyteni salaisuus on tämä paikka. Ensimmäisen kerran kesällä hengästyn portaissa, mutta syksyllä en enää lainkaan. Annikki on elättänyt itsensä Helsingissä ateljeeompelijana ja tavallisena ompelijana. Hän on ommellut kaikkea aamutakeista Linnan juhlien juhlapukuihin. Hän ompelee edelleen pienessä mittakaavassa. Toinen harrastus on marjastus – uimisen lisäksi. – Elämäni on ollut erittäin rikas ja monipuolinen ja olen oppinut tuntemaan satojen ihmisten elämää työni kautta. Tontti on Usko Kuukan vanhoilla mailla, ja mökin paikka saatiin Nurmisen kymmenkunta vuotta sitten edesmenneen miehen suvun kautta. Pariskunnalla ei ollut jälkikasvua, mutta Annikki on huolehtinut, että hänen jälkeensä rakas mökki jää suvulle. Nykyään sisarentytär omistaa paikan miehensä kanssa, mutta Annikilla on hallintaoikeus mökkiin. – Täytän pian 80 vuotta. Olen niin onnellinen, että voimia on riittänyt ja olen päässyt tänne joka kesä. Toivon kesiä olevan vielä monta jäljellä. Tämä on minulle niin suojeltu ja varjeltu paikka, oikea sielunmaisemani, Annikki herkistyy.