Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Asukasluvun kasvu on pysähtynyt lähes koko Sastamalassa, mutta kaupunki uskoo kolmen alueen kasvuun – katso tilastot

Tilastokeskuksen tuoreimman, tämän vuoden maaliskuulta olevan ennakkotiedon mukaan Sastamalassa on 24 579 asukasta. Sastamalan kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 asukkaita olisi kaupungissa 24 500 eli suunnilleen saman verran kuin nyt. Tämä ilmenee Sastamalan kaupunginhallituksen maanantaina lausuntokierrokselle lähettämästä kaupunkirakennesuunnitelman päivitetystä luonnoksesta. Tavoite on kova, sillä Sastamalan väkiluku on vuodesta 2013 alkaen laskenut keskimäärin lähes 200 asukkaan vuosivauhtia. Samaan aikaan myös työpaikkojen määrä on laskenut Sastamalasta 2010-luvulla niin ikään noin 1000 kappaleella. Kun vuonna 2011 kaupungissa oli työpaikkoja noin 9400, vuonna 2017 niitä oli enää noin 8200. Asukkaiden ja työpaikkojen valossa Sastamalan kehitys on ollut kuitenkin näin huonoa vain viimeiset 7–8 vuotta. Esimerkiksi vuosituhannen alusta 2010-luvun alkupuolelle nykyisen Sastamalan alueella asukasluku pysyi lähes paikallaan, samoin työpaikkojen määrä. Väkilukuun vaikuttavat syntyvyyden ja kuolevuuden suhde, maan sisäinen muuttoliike sekä maahanmuuton ja maastamuuton suhde. Vuodesta 2013 alkaen Sastamala on kokonaisnettomuutossa jäänyt keskimäärin noin 50–100 asukkaalla miinukselle. Luvut olivat vielä päinvastaisia 2010-luvun taitteessa. – Kaupungin strategiassa tavoitteeksi on asetettu nettomuuttovoiton saaminen. Tämä on eniten omissa käsissämme, syntyvyyteen ja kuolleisuuteen emme voi juuri vaikuttaa, Sastamalan kaupungin hallintojohtaja Tapio Rautava kertoo. Kaupunkirakennesuunnitelman suunnitteessa tavoitteena on saada käännettyä Sastamalan väkiluvun kurssi nousuun 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tällöin väkiluku kävisi noin 24 200 asukkaassa ja se nousisi 24 500 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. – Kaupunkirakennesuunnitelman edellisessä, vuoden 2014 versiossa väkilukutavoite oli 27 000. Tämä osoittautui epärealistiseksi ja nyt teemme päivityksen realistisemmalta pohjalta, Rautava sanoo. Suuressa kuvassa Sastamalan entisistä kunnista on 1980-luvulta asti kasvanut vain Mouhijärvi. Vammalassa on kasvanut keskusta-alue, mutta maaseutualueet mukaan laskien koko vanha Vammala on miinuksella. Vuoden 2013 jälkeen väkiluku on laskenut lähes kaikkialla Sastamalassa, vain muutamassa paikassa väkiluku on pysynyt ennallaan tai noussut hieman. Suurimmat panostukset keskustaan, Karkkuun, Mouhijärvelle ja Keikyään Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman luonnoksessa tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä väkiluvun kasvua keskustasta, Karkusta ja Mouhijärveltä. Luonnoskartoissa keskusta tarkoittaa Vammalan taajama-aluetta molemmin puolin siltaa ja Karkku suunnilleen postinumeroaluetta 38100. Neljänneksi maankäytön kehittämisvyöhykkeeksi on nostettu Keikyä, jossa väkiluvun laskun tosin ennustetaan jatkuvan. Kehittämisvyöhykkeiksi ei ole mainittu lainkaan Kiikkaa, Kiikoista, Suodenniemeä ja Vammalan maaseutualueita. – Mitään Sastamalan osia ei aiota unohtaa, mutta olemme valinneet kehittämisen painopistealueita, joista olisi realistisinta saada muuttovoittoa. Kaikkeen ei voi yhtä aikaa panostaa, Sastamalan hallintojohtaja Tapio Rautava perustelee. Karkusta suunnitelmaluonnoksessa halutaan profiloida entistä ekologisempi asuinalue ja Karkun kehittäminen aiotaan aloittaa asemakaavojen ajanmukaisuuden tarkistamisella rautatieaseman ympäristöstä aloittaen. Karkun vahvuuksia tai erityispiirteitä ovat omaleimainen rakennuskanta ja ympäristö, rautatieasema, läheinen luonto, aktiivinen kyläyhdistystoiminta ja eräopaskoulutus. Vammalan keskusta-alue on kaupungin veturi ja sen kehittäminen nähdään välttämättömänä muidenkin kaupungin alueiden kannalta. Suunnittelun painopisteitä ovat torin ympäristö, asemanseutu, Yrityspuisto Syke, ranta-alue Tyrvään Pappilalta Tervakalliolle ja Sylvään alue. Mouhijärvellä halutaan jatkaa Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä Mouhijärven aluekeskukseksi muun muassa Tiisalan maisemakylien ja uuden Häijää–Uotsola-rinnakkaisväylän avulla. Keikyän mahdollisuutena pidetään energiaintensiiviseen yritystoimintaan ja biotalouteen profiloitumista. Haluna on nostaa esiin alueen teollinen historia ja siihen liittyvä matkailun potentiaali. Kaupunkirakennesuunnitelman luonnoksessa Sastamalan pääkeskukseksi on määritetty Vammala, aluekeskukseksi Mouhijärvi ja paikalliskeskuksiksi Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Suodenniemi ja Karkku. Aiemmassa, vuoden 2014 suunnitelmassa Stormi oli yksi paikalliskeskuksista. Viime maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa Pirjo Vuorinen (kesk.) ehdotti Stormin pitämistä paikalliskeskuksena, mutta ehdotus raukesi vailla kannatusta.