Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Merim Al-Kharsani kiersi kirjamessuilla kojulta kojulta, vasta sastamalalaiskustantamo innostui ideasta – Nyt uusi kirja opettaa suomea arabiankielisille

Merim Al-Kharsani on hetken ihan hiljaa – niin hiljaa, että kuuluu vain Ahvenisjärven vieno liplatus ja tuoreiden lehtien kahina Hervannan koivuissa. Sitten nuori nainen muotoilee ujon kysymyksen. – Voisikohan minun kirjani kiinnostaa Suomen presidenttiä? Ja mistä hänen osoitteensa voisi löytää? No mikä ettei! Merim Al-Kharsanin juuri painosta valmistunut teos Opi suomea Merimin kanssa (Warelia) on poikkeuksellinen tapaus. Kotouttamisesta on pidetty tuhat juhlapuhetta, mutta tamperelainen Al-Kharsani pani toimeksi. Hän kirjoitti arabian puhujille helposti lähestyttävän suomen kielen oppikirjan. – Halusin tehdä suomesta mahdollisimman selkeää. Sellaista, että ihmiset rakastuvat siihen ja innostuvat opiskelemaan. Lähestyn lukijoita heidän oman kulttuurinsa keinoin, jotta lukija tuntisi olonsa turvalliseksi. Kirja selittää suomen instruktiivit ja adverbiaalit kodikkaasti arabiaksi, mutta neuvoo kädestä pitäen myös arjen tilanteissa: mitkä sanat tarvitaan, kun käydään kaupassa, vuokrataan asuntoa tai selvitellään solmuun mennyttä parisuhdetta. Kielituntien ohessa saadaan perustiedot niin Jean Sibeliuksesta kuin Minna Canthista ja avataan mämmin ja joulutortun olemus. Sellaiselle kirjalle on ollut tarvetta. Poikkeuksellinen on myös kirjan tekijän ikä. Harvassa ovat 20-vuotiaiden kirjoittamat oppikirjat. Niin että arvoisa herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö , kannattaa tarkkailla postia! Pitkä vaellus messuilla Viime lokakuussa, yhtenä tuulisena päivänä Merim Al-Kharsani matkusti Tampereelta pääkaupunkiin ja hyppäsi kyydistä Pasilan asemalla. Hän oli päättänyt löytää kirjalleen kustantajan Helsingin kirjamessuilta. Nuori nainen vaelsi Messukeskuksen halleissa kojulta toiselle, esitteli itsensä ja ideansa sekä kirjansa alustavan pdf-version. – Tunnit kuluivat, väsymys alkoi painaa ja minusta tuntui, että olin käynyt läpi kaikki osastot. Vihon viimeisenä osuin pienen Sastamalassa toimivan Warelia-kustantamon kojulle. Ja ihme tapahtui: he kiinnostuivat. Kirja ei syntynyt hetken mielijohteesta. Tarinan alkupiste on suuressa pakolaissyksyssä 2015. Merim Al-Kharsani oli kuusitoistavuotias ja halusi auttaa tulijoita niin paljon kuin suinkin kykenisi. Yksi tapa oli suomen kielen opettaminen. Syntyi Facebook-ryhmä ja kielivideoita YouTubeen. Palaute oli kiitollista, videoita haluttiin lisää. Vastoinkäymisiäkin tuli. Jossakin vaiheessa Facebook-ryhmä vain katosi ja Al-Kharsanin profiili suljettiin ilman selitystä. – Päätin, etten masennu. Minulla oli niin paljon materiaalia koossa, että otin uuden tavoitteen – teen kirjan, joka motivoi maahanmuuttajat oppimaan suomea. – Kieltä on osattava, jotta pystyy tekemään työtä ja rakentamaan itselleen ja perheelleen hyvän ja turvallisen elämän. – Kielitaidon avulla kaadetaan ennakkoluulot. Kun päästään puheisiin yhteisin sanoin, syntyy ystävällisyyden piiri. Se jos mikä on tosi tärkeää. Sukujuuret Irakissa Merim Al-Kharsanilta kysytään usein, mistä hän on kotoisin. – Mä koen itseni tamperelaiseksi, hän vastaa. Junantuomien täyttämässä kaupungissa Al-Kharsani edustaa paljasjalkaisia paikkakuntalaisia. Hän on syntynyt Taysissa, käynyt koulua Lielahdessa, elänyt iän kaiken Hervannassa ja opiskelee nyt Tampereen yliopistossa suomen kieltä. Al-Kharsanin vanhemmat tulivat 1990-luvulla Suomeen Irakista. Täällä he avioituivat ja perustivat perheen. Äiti on syntyisin Dhi Qarin maakunnasta Eufrat-joen maisemista. Isä varttui Missanin maakunnassa, muinaisten korkeakulttuurien sydänmailla. Seutu tunnetaan sekä sotien hävityksestä että pyörryttävistä arkeologisista aarteista. Kiitollisuus vanhempia kohtaan huokuu Merim Al-Kharsanin kirjan esipuheesta. Ennen kuin päästään kieliopintoihin, tekijä kiittää Jumalaa sekä isäänsä ja äitiään, ”minun kuningastani ja kuningatartani”. Haastattelussa ei kuitenkaan puhuta kuninkaasta vaan iskästä . – Vanhempani ovat sivistyneitä ihmisiä. Iskä on opiskellut psykologiaa ja hänkin on kirjoittanut nuoruudessaan romaanin. Tunteiden paloa Hervannan kevättuuli hönkii takatalven huuruja. On aika paeta kirjaston lämpöön. Merim Al-Kharsanille se sopii. Pietilöiden punatiilinen linnoitus on hänen mielipaikkojaan, oikea onnen lähde. – Jos astun sisään surullisena, poistun aina iloisena. Kirjallisuus on vahva lääke. Al-Kharsani puhuu kahdesta lääkkeestään. Toinen on turvallisuutta luova uskonnollinen perhe. Toinen rohto koostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta. – Olen päässyt kirjallisuuden avulla monen vaikean asian yli, hän tunnustaa. Kirjoittamisesta oli suuri apu teinivuosina, kun tytön terveys horjui ja hän jaksoi kouluun vain koepäiviksi. – Purin vaikeudet teksteihin ja olin varma, että minusta tulee kirjailija tai äidinkielen opettaja. Lopulta halusin molemmat ammatit. Nyt olen tehnyt yhden kirjan ja aion ehdottomasti jatkaa. Al-Kharsanin kirjallisia suosikkeja ovat esimerkiksi Twilight -sarjasta tunnettu yhdysvaltalainen Stephenie Meyer sekä algerialainen Ahlam Mosteghanemi , maailman tunnetuin arabiaksi kirjoittava nainen, jonka tyyliä luonnehditaan sentimentaalisen runolliseksi. Arabikirjallisuudessa Al-Kharsania viehättää juuri voimakas tunteellisuus. Sama viritys on läsnä pienissä dialogeissa, joita hän itse kirjoitti kielikirjaansa. Onko suomalainen kirjallisuus siis tunneköyhää? – Ei kaikki. Onhan paljon kauneutta ja kunnianhimoa. Mutta kovin usein mukana on alkoholia ja kiroilua. – Okei, tämä ajatus voi olla vähän outo, mutta minusta kirjallisuus on kauneutta ja jos siihen lisää kirosanoja, kirjallisuus haavoittuu. Mitä mallilauseet kertovat? Maailman kaikki kielikirjat sisältävät mallilauseita, niin myös Opi suomea Merimin kanssa . Osa kirjan lauseista on sananlaskuja, jotka ovat yhteisiä niin suomelle kuin arabialle. On myös lauseita, joista tuntuu paistavan kirjantekijän oma elämänasenne ja maailmankuva. Testataan. Poimitaan kirjasta neljä mallilausetta ja kysytään, mitä Merim Al-Kharsani niistä itse ajattelee. 1. lause: ”Onnellisuus riippuu tavasta ajatella.” – Kyllä, uskon asian olevan juuri niin. Kun ajattelet negatiivisesti, voit tulla toimeen elämässä, mutta et voi olla onnellinen. Positiivisuus säteilee ympäristöön energiaa, vähän kuin aurinko. 2. lause: ”Maailma on pelottava.” – Muslimeista on syntynyt mediassa kielteinen kuva, huonot ihmiset ovat pilanneet hyvienkin maineen. Vaikka haluaisit olla kuinka hyvä, muut eivät koskaan näe sinua hyvänä, koska sinun kaltaisesi on tehnyt jossakin pahoja tekoja. Se on pelottavaa. 3. lause: ”Jokaisella täytyy olla suuri unelma, jota tavoittelee elämänsä aikana.” – Minulla on paljon unelmia. Haluan auttaa orpoja ja kodittomia kehitysmaissa. En aio lähteä politiikkaan, vaan etsin muita keinoja edistää inhimillisyyttä, sopua, rauhaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta. 4. lause: ”Minä istun iloissani ja annan surun huilata.” – Tavoittelen tuollaista asennetta. Suru saattaa sulkea ihmisen vankilaan ja estää elämästä. Menneitä ei pidä surra vaan niistä kannattaa ottaa oppia. Tee, elä ja anna surujen olla! Merim Al-Kharsanilta on juuri ilmestynyt kirja Opi suomea Merimin kanssa (Warelia). Al-Kharsanin kielivideoita löytyy YouTubesta hakusanalla Merjem Tv. Facebook-ryhmän nimi on Suomen kieli ja kotouttaminen. Suomessa asuu reilusti yli 20 000 arabiaa äidinkielenään puhuvaa ihmistä. He ovat kolmanneksi suurin vieraskielisten ryhmä maassa. Vain venäjän ja viron puhujia on heitä enemmän. Koko maailmassa arabia on yli 300 miljoonan ihmisen äidinkieli. Lisäksi kieltä opiskelee yli miljardi muslimia, sillä arabia on islamin pyhä kieli. Arabiaa kirjoitetaan 28 perusmerkistä koostuvalla aakkostolla, oikealta vasemmalle. Arabia jakautuu useisiin variantteihin ja paikallisiin murteisiin. Arvostetuinta on klassinen arabia, Koraanin kieli.