Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Miten kaupunki voi järjestää koulukuljetukset rikkomatta lakia?

MIELIPIDE Yhden yläkoulun malliin siirtyminen Sastamalan kaupungissa tarkoittaisi, että kaikki Sastamalan yläasteikäiset, 12–16-vuotiaat nuoret, kävisivät samaa yläkoulua tulevaisuudessa. Pohjois-Sastamalan alueelta koulumatkat kasvaisivat 20-50 kilometriin - yhdensuuntaisesti. Oppilaat, joita päivittäin kuljetettaisiin Sylväälle kouluun ovat jo valmiiksi herkässä iässä. Etenkin 12-14 vuoden iässä ihmisessä tapahtuu paljon muutoksia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Mielialat ailahtelevat, käytös muuttuu ja nuoren keho kehittyy sekä muuttuu valtavasti. Lisäksi ihmissuhteiden merkitys kasvaa. Murrosiässä nuoren kehittyvä mieli on hauras. Mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus lisääntyvät merkittävästi murrosiässä. Miten pitkät koulumatkat voivat tukea nuoren positiivista kehitystä? Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, mikä on nuoren kehityksen kannalta sopiva alkamisaika koulupäivälle. Koulupäivien alkamisajan myöhäistämisestä käyty keskustelu kuitenkin sysätään sivuun, jos Sastamalassa siirrytään yhden yläkoulun malliin. Koulumatkojen merkittävä kasvu jättää oppilaille kohtuuttoman vähän aikaa nukkumiseen. Riittävä määrä lepoa on kehittyvälle varhaisnuorelle ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki saa eteensä valtavan haasteen. Miten kaupunki onnistuu järjestämään kaikille oppilaille kuljetuksen kouluun ja takaisin kotiin rikkomatta perusopetuslakia, missä todetaan, että lukuvuoden alussa 13 vuotta täyttäneiden koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 3 tuntia. Jo nyt pohjoisimmilta alueilta matkan kesto on aivan äärirajoilla. Siinä missä kohtuuttoman pitkät koulumatkat ottavat tilaa nuorille tärkeistä yöunista, vie se myös huomattavasti aikaa nuoren päivästä. Kaikki eivät pysty hyödyntämään koulukuljetuksessa istuttavaa aikaa. Matkapahoinvointi, kiusaaminen, ahdistus sekä muut mahdolliset häiriötekijät, kuten meteli, vaikuttavat roimasti siihen, mitä kuljetuksen aikana voi tai ei voi tehdä. Kotiin päästyään nuoren tulee vielä hoitaa koulutehtävät kuntoon. Yläasteikäisen nuoren koulutehtäviin kuluu iso siivu aikaa, jos ne haluaa tehdä huolella. Tämän lisäksi nuorella pitäisi olla aikaa liikkumiseen ja harrastamiseen - sekä ihmissuhteisiin. Nuorten ylipainoisuuden kanssa on koko Suomessa jo ongelmia. Ihmissuhteidenkaan painoarvoa ei tulisi väheksyä. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat laaja-alaisesti nuoren kehitykseen. Länsi-Mouhijärven kylien alueella on monenlaisia harrastajia, jotkut pelaavat jääkiekkoa Hämeenkyrössä, osa taas soittotunneilla Vammalassa. Koulukuljetuksessa istuttu aika ei ole siis ainoa, jonka nuori joutuu päivästään käyttämään passiiviseen olemiseen. Mikäli yhden yläkoulun malli menisi läpi, on laskennallinen mahdottomuus saada riittävän yöunen lisäksi nuoren valveillaoloaikaan mahtumaan koulu, koulumatkat, läksyt, matkat harrastuksiin, itse harrastus, ihmissuhteet ja rauhoittumisaika. Kehittyvällä nuorella täytyy olla myös oikeaa vapaa-aikaa, aikaa jäsennellä ajatuksiaan tai viettää aikaansa vaikkapa juuri kavereiden kanssa. Harrastaminen ei tulevaisuudessa tulisi kysymykseenkään, sillä joku komponentti kärsisi varmasti: koulunkäynti, harrastusmenestys tai se tärkein; nuoren jaksaminen ja psyyke. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin on oltava arvokkaampaa kuin pelkät euromääräiset laskelmat. Länsi-Mouhijärven kylät ry:n hallitus