Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mikä ihmeen Tötterökerho? Vammalan sairaalan väki tietää, mistä on oikein kysymys – Nyt muistellaan vanhoja hyviä aikoja! Katso kuvat

Kuka muistaa vielä Tötterökerhon Vammalan sairaalasta? Se oli synnytys- ja naistentautien osaston henkilökunnan perustama kerho. Mistä juontaa kerhon nimi tötterö? – No... se viittaa kohdunsuun tilaan, paljastaa osastonhoitajana toiminut Riitta Hongisto . Tötterökerholla oli aktiivista toimintaa. Se järjesti sairaalassa myyjäisiä ja kutoi vauvoille myssyjä. Tarkoituksena oli kerätä osastolle hieman lisärahaa. – Myyjäistuotoilla hankittiin kaikenlaista osaston viihtyvyyden parantamiseksi, sohvakalustosta lähtien. Paljon saimme tavaraa myös lahjoituksena, kertoo apulaisosastonhoitajana työskennellyt Eija-Liisa Suominen . Tötterökerholaiset tunnisti kerhon t-paidasta, jossa oli norsun kärsä ja teksti: töttöröö. – Kerholaisilla oli myös jäsenkortti, ja kun kierrettiin kaiken maailman paikoissa, niin korttiin kerättiin leimoja, Suominen muistelee. Tötterökerhoa ei enää ole, mutta muistoja siitä on – ja niitä on paljon. – Ihania muistoja! Meillä oli hieno työyhteisö. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, sanoo Riitta Hongisto. Hyvästä työilmapiiristä kertoo sekin, että Vammalan sairaalan synnytys- ja naistentautien, eli osasto 3:n väki kokoontuu yhä säännöllisesti yhteen muistelemaan menneitä, vaikka synnytysosasto sairaalasta suljettiin jo runsaat kuusi vuotta sitten. Työyhteisö hitsaantui yhteen Mikään yllätys se ei ollut, että synnytykset Vammalan sairaalasta loppuivat. Näin sanoo kätilönä 40 vuotta Vammalassa työskennellyt Sirpa Keskinen . – Aloitin työt Vammalan sairaalassa vuonna 1979 ja tuntuu siltä, kuin sairaalan toiminta olisi jollain lailla ollut uhattuna aina, hän sanoo. – Ensin synnytykset loppuivat Mäntästä ja Valkeakoskelta, mutta me saimme pitkitettyä toimintaa vuoteen 2013 saakka. Se oli mielestäni ihan hyvä saavutus. Keskinen sanoo, että mitä enemmän synnytysten loppumisella uhattiin, sitä kovemmin osasto kävi taisteluun toiminnan jatkumisen puolesta. – Sitä tiiviimmin hitsaannuimme yhteen. Varmasti se on osasyy siihen, että meillä oli niin loistava työyhteisö. Vauvamyönteinen sairaala Vammalan aluesairaala tunnettiin valtakunnallisesti juuri synnytystoiminnastaan. Sairaala sai vuonna 1999 Maailman terveysjärjestö WHO:n vauvamyönteisyyssertifikaatin. Sertifikaatti oli ensimmäinen Pirkanmaalla ja kolmas koko Suomessa. Kätilö Sirpa Keskinen ja lastenhoitaja Eija Tuomi käynnistivät vauvamyönteisyysohjelman Vammalassa ja kouluttivat siihen muuta sairaalan henkilökuntaa. Keskinen sanoo, että hoitokulttuurin muutos oli melkoinen ja se vaati paljon hoitajiltakin. – Hoitajat olivat saaneet sellaisen opin, että vauva syötetään neljän tunnin välein, ja sitten yhtäkkiä alettiinkin keskittyä imetykseen ja vauva sai syödä aina, kun sillä oli nälkä, imetysohjaajana toiminut Keskinen kertoo. Jo ennen tätä Vammalassa oli vallalla muutakin uudistusmielisyyttä. – Salaa näytettiin vauvaa isille ja isovanhemmille, kun se olisi pitänyt tehdä vain määrättyinä aikoina. Tehtiin muutakin sellaista, jota ei välttämättä katsottu niin kovin hyvällä, mutta meille tärkeää oli lämminhenkinen, äitiä kunnioittava hoito, Riitta Hongisto sanoo. Sairaala-apulaisena työskennellyt Anneli Valli muistaa, kuinka äideille salakuljetettiin iltapaloja osastolle. Se oli kiellettyä toimintaa, Valli toteaa. Työporukka kokoontuu yhteen Vammalan aluesairaalan osasto 3:n henkilökunta kokoontuu yhteen ainakin kerran vuodessa. Silloin ei itketä synnytysten perään, vaan muistellaan vanhoja hyviä aikoja. Näin tehtiin viimeksi joulun alla, kun entinen työporukka kokoontui yhteiselle jouluaterialle. Synnytykset Vammalan sairaalassa loppuivat vuonna 2013. – Tarinalla on surullinen loppu, toteaa Eija-Liisa Suominen. – Pienet yksiköt ovat monessa mielessä todella tärkeitä, mutta nyt Suomessa on suunta ihan toinen. Kaikki keskitetään isoihin yksiköihin, Sirpa Keskinen lisää. Vammalan sairaala yhdistyi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan Taysiin vuoden 2018 alusta. Samalla Sastamalasta loppui leikkaustoiminta. Ennen kuin Vammalan synnytys- ja naistentautien osastolle pantiin lappu luukulle, siellä työskenteli kymmenen kätilöä ja kuusi hoitajaa. Nyt Tays Sastamalassa heistä työskentelee enää kaksi, kätilö ja lastenhoitaja. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Vammalan sairaala aloitti toimintansa.