Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Tämä tieto pysäyttää! Sastamalalaislasten kunto on valtakunnan keskitasoa heikompi lähes kaikilla osa-alueilla – Kuntoa saa, ja pitää, mitata

Lasten fyysistä toimintakykyä mittaavia MOVE!-mittauksia on tehty sastamalalaiskouluissa 5.-luokkalaisille vuodesta 2016. Tulokset ovat pysäyttäviä. Sastamalan 5.-luokkalaiset jäävät jälkeen valtakunnallisista keskivertotuloksista lähes jokaisella mitatulla osa-alueella – niin tyttöjen kuin poikienkin tuloksissa ja jokaisena mittausvuonna. Opetushallitus tilastoi MOVE!-mittausten tuloksia mediaanilukuina. Sastamalan ikäluokan keskimmäistä tulosta on siis mahdollista verrata valtakunnan ikäluokan keskimmäiseen tulokseen. Kun tilastoja tarkastellaan näin, tilanne vaikuttaa sastamalalaisittain huonolta. Viime vuonna 5.-luokkalaiset sastamalalaispojat ylittivät valtakunnallisen mediaanin ainoastaan 20 metrin viivajuoksussa ja olkavarsien liikkuvuudessa. Tyttöjen mediaani oli valtakunnallista tasoa parempi vain alaselän ja olkavarsien liikkuvuudessa. Kestävyys- ja lihaskunnon, 5-loikan ja pallon heitto-kiinniottoyhdistelmän osalta Sastamalassa ollaan valtakunnallista tasoa jäljessä. Tilanne on samankaltainen myös vuosien 2016 ja 2017 osalta. Sastamalalaisten tyttöjen ja poikien mediaanitulokset ovat lähes joka osa-alueella valtakunnan mediaania heikompia. Erot eivät ole kaikilta osin isoja. Esimerkiksi vatsalihasten mediaanitulos oli Sastamalassa viime vuonna pojilla 1 ja tytöillä 2 liikettä heikompi kuin valtakunnallisesti. Suuntaa nämä tulokset kuitenkin antavat. Lasten fyysinen toimintakyky koko maassa on heikentynyt. Kolmen vuoden MOVE!-mittausten perusteella opetushallitus on todennut, että istuvan elämäntavan seuraukset näkyvät jo selvästi lasten kestävyyskunnossa, heikoissa käsivoimissa ja olkapäiden liikkuvuuden puolieroina. Esimerkiksi 5-8 prosenttia pojista pääsee alle 5 etunojapunnerusta. Vaikka MOVE!-mittauksia osin kritisoidaan, on niille ehdottomasti paikkansa. Ihmisten arki on muuttunut, ja vasta nyt alamme näkemään, mitkä ovat tämän muutoksen seuraukset. 10 000 askeleen päiväsuositus on useimmille meistä tavoittamattomissa, jos liikunnalle ei varta vasten varaa päivästä aikaa. Koulussa mittaukset ovat paikallaan etenkin siksi, että päättäjien on kyettävä näkemään selvästi, mihin ihmisten fyysinen kunto on yhteiskunnassa menossa. On tehtävä korjausliikkeitä. On satsattava liikkumispaikkoihin, liikuntakasvatukseen ja harrastusmahdollisuuksiin, jotta ihmisten heikentyvä toimintakyky ei hetken kuluttua näy valtavana kuormituksena terveydenhuollossa ja työelämässä.