Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Pitkien koulumatkojen takia ei ole tarpeeksi aikaa nähdä kavereita – Stormin koulussa kokeillaan uudenlaista iltapäivätoimintaa

Stormin koulun pihassa joukko koululaisia tutkii isoilta lakanoilta metsäneläinten jälkiä. Osa lapsista on näytelmäkerhossa liikuntasalissa, jokusia makoilee säkkituoleilla pelaamassa tableteilla, muutamalla on vielä välipala-astioiden tiskaus kesken. Koulunjohtaja Leena Iso-Ketola-Ryyppä kertoo, että 66:sta Stormin koulun 3.−6.-luokkalaisesta 49 osallistuu ilmaiseen iltapäivätoimintaan joko yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Kolmasluokkalainen Riku Saren sanoo parasta iltapäivätoiminnassa kavereiden lisäksi olevan sen, että koulun sali on vapaassa käytössä. – Meillä on iso tila ja saamme vapaasti pelata säbää, roikkua renkaissa tai vaikka hyppiä trampoliinilla. Koululaiset voivat itse päättää, haluavatko he osallistua kerhoihin vai viettää aikaa mieluummin vapaasti toistensa kanssa. Niin sanottu kaverioleilu on monelle tärkeää siksi, että Stormin koululaisista noin 80 prosenttia kulkee kouluun taksikyydeillä ja pitkien välimatkojen takia monella ei ole mahdollisuutta nähdä koulukavereitaan vapaa-ajalla. – Tilannetta kuulosteltiin etukäteen keskusteluin ja kyselyin, joista selvisi, että monella on lisäksi harrastuksia vähän tai ei yhtään, mihin yksi syy lienee kuljetusongelmat, Iso-Ketola-Ryyppä toteaa. Hänen mukaansa vastaava tilanne on Suomessa monessa muussa maaseutukunnassa. – Iltapäivätoiminta vahvistaa lasten tasa-arvoisuutta ja edesauttaa Sastamalan kaupungin harrastustakuun toteutumista, minkä tavoitteena on tarjoa jokaiselle lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastukseen. Stormin malli herättänyt valtakunnallista kiinnostusta Stormin malli on jo herättänyt valtakunnallista kiinnostusta, ja projekti on mukana valtakunnallisessa #paraskoulu-hankkeessa. Tämä tarkoittaa, että se on päässyt mukaan Kokeilukeskuksen niin sanottuun kiihdyttämöön, jossa hankkeita jalostetaan toimiviksi malleiksi, joista on hyötyä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Taloudellisesti Stormin kokeilun mahdollistaa maakunnallinen Hyvinvoiva koululainen -hanke, jonka osa toiminta on. Iltapäivätoiminnan ohjaaja Tanja Korkiamäki on tämän hankkeen työntekijä, kouluaikaan hän työskentelee Stormissa koulunkäynninohjaajana. – Huoltajien kannalta iltapäiväkerho tarjoaa lapselle turvallisen ja valvotun ympäristön viettää aikaa rennosti kavereiden kanssa. Täällä voi tehdä läksyt, osallistua esimerkiksi bändi-, peli- tai liikuntakerhoon tai vain oleilla, Korkiamäki toteaa. Mukana toiminnassa ovat tällä hetkellä Sastamalan nuorisopalveluiden erityisnuorisotyön hanke, Sastamalan seurakunta, Sastamalan musiikkiopisto ja Sastamalan riistanhoitoyhdistys. Ilmaiset välipalat mahdollistaa Karkun Lions Clubilta saatu rahalahjoitus. Toimintaa tukee myös Stormin koulun vanhempainyhdistys. Työntekijä ei tuputa seuraa Hankkeen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tämä on yksi syy siihen, miksi erityisnuorisotyöntekijä Tuomo Kallio on iltapäiväkerhossa mukana joka torstai. – Liikkuvan nuorisotyön ajatuksena on mennä sinne, missä lapset ja nuoret ovat. 3−6-luokkalaiset ovat tärkeä ikäryhmä ja Stormin malli tarjoaa oivan kanavan tavoittaa heitä, Kallio sanoo. Hän kuvailee olevansa koululaisille läsnä, muttei tuputtavansa seuraa. – Aika usein iltapäivän aikana joku koululaisista vetää hihasta ja haluaa jutella, leikkiä tai pelata yhdessä, Kallio sanoo. Hän pitää tärkeänä, että koululaisilla on paitsi kavereita, myös olo, että aikuiset ovat läsnä ja heillä on aikaa. Juuri julkaistun THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan näin ei aina ole. Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti näkyy sama suunta: alakoululaisten kokema yksinäisyys ja niiden lasten osuus, joilla ei ole yhtään kaveria, on lisääntynyt. Stormissa sijaitsee virallisesti monipalvelukeskus, ei vain koulu. Leena Iso-Ketola-Ryyppä on sitä mieltä, että koulut voisivat nykyistä enemmän etenkin haja-asutusalueilla toimia nimenomaan monipalvelukeskuksina, jossa eri toimijat tarjoaisivat palveluitaan. – Varhaisteinin voi olla esimerkiksi vaikeaa löytää liikuntaharrastus, jos hän ei halua kilpaurheilla. Koululla iltapäivällä kokoontuva liikuntakerho voisi olla yksi vastaus ongelmaan. Iso-Ketola-Ryypän toiveena on, että toimintamalli otettaisiin käyttöön laajemmin niin Sastamalassa kuin muuallakin, ja Sastamalassa sen eteen tehdään jo selvityksiä. – Toimintamalli on taloudellisesti kestävä ja toiminnalle on selkeä tarve. Toivon, että viimeistään ensi syksynä Sastamalassa vastaavaa toimintaa on useammalla koululla, Iso-Ketola-Ryyppä toteaa.