Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Tiedätkö, mistä suosittu ulkoilupaikka Emmanmäki on saanut nimensä? Näin kertoo paikallishistoriaa muisteleva Armi Hohko

Kaikkien tuntema Emmanmäki lienee saanut nimensä Emma Johanna Matintyttäreltä, joka syntyi 7. helmikuuta 1852 Matts Vesamäen ja Johanna Piukun perheeseen. Emman ollessa puolivuotias, isä kuoli ja äiti meni lapsineen piiaksi Houhajärven Apiaiselle. Siellä syntyi Juho Oskari 1860. Nälkävuonna 1867 äiti menehtyi lavantautiin. Emma lähti piikomaan jo nuorena. Työ oli raskasta. Askareisiin kuului lehmien lypsy, karjan ruokinta ja sonnan luonti tunkiolle. Kesällä piti navetasta kiirehtiä heinä-ja leikkopelloille. Palveluspaikassa oppi siivoamaan, pyykkäämään ja leipomaan. Iltapuhteeksi oli usein villojen karstausta ja kehruuta. Palvelusväki teki töitä aamusta iltaan, eikä työ- ja vapaa-aika eronnut toisistaan. Piian palkka oli rengin palkkaa pienempi. Luontaisetuihin kuului talon ruoka ja peti pirtin nurkassa. Joissakin taloissa sänky piti jakaa toisen tytön kanssa. Rivakasta Emmasta harjaantui kelpo karjanhoitaja, joka piikoi Tapiolan Nikkilässä, Junttilassa, Piukulla, Vanhassakylässä ja vuosien varrella monissa kiikkalaisissa taloissa. Hankki tuvan läheltä Hopun koulua Emma oli pitkään haaveillut mökistä ja parista lehmästä. Tavoite toteutui vuoden 1896 paikkeilla. Mökkiin kuluivat säästetyt piianpalkat ja pestuurahat. Emman Mäkitupa sijaitsi liki Hopun koulua, lähellä nykyistä Emmanmäkeä siis. Mäkituvan lähettyvillä asuivat sisarukset perheineen. Opettaja Oskar Vettenranta innosti tyrvääläisiä suomentamaan sukunimiä. Emma Matintyttärestä tuli Luoma, velipojasta Oksanen ja Hilmasta avioliiton myötä Wikman. Ankara ukonilma tappoi lehmät laitumelle Emman suvet kuluivat enimmäkseen ruohostaessa ja heinänteossa. Elikot heruivat ojanpenkoilta ja tienvarsilta niitetystä nurmesta, talvella saivat kärväillä kuivunutta heinää. 1908 kesänä ankara ukonilma tappoi lehmät laitumelle. Ne olivat paenneet rajuilmaa ison kuusen alle ja salaman iskusta kuolleet paikkaansa. Karjahaan jättikuusi oli tärskystä pirstoutunut pieneksi silpuksi. Lehmien menetys oli iso vahinko, sillä siinä meni ainoa tulonlähde. Hyvät ystävät ja naapurit laittoivat heti keräyslistan lehmänostoa varten. Perikunta huutokauppasi asunnon, lehmän ja kasvavan heinän Yksineläjä Emma Luoman työntäyteisen elämän katkaisi 61 vuoden iässä keuhkokuume kesäkuussa 1913. Perikunta huutokauppasi hyväkuntoiset asuin- ja ulkorivin, hyvälypsyisen lehmän, irtaimiston ja pitovaatteet ja kasvavan heinän Hopun vuokramaalla. Kuka lienee asettunut tuolloin Emman asuntoon? Tiedätkö, miten Emman huutokaupatun tuvan historia jatkui? Kirjoita meille: toimitus.tyrvaansanomat@almamedia.fi