Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Sastamalan penkitön ilme on tyly – ”Rakkauden syke voi olla joskus pienestä kiinni, vaikka vain penkistä”

Enempi panee ihmettelemään sastamalalaista vapaapenkkikulttuuria – kyllä sitä ei ole. Kyllä ei ole viisaitten ihmisten touhua tämä. (Vapaasti lainaillen Mielensäpahoittajan tyyliä.) Tarkoitus on moitiskella nurinkurista ajattelua, semmoista, että penkkejä mieluummin poistetaan käytöstä kuin lisätään niiden määrää. Penkinpainamiselle olisi saatava lisää tilaisuuksia: vaatimus on saada katukuvaan runsaasti istuimia. Surkeimpia penkittömyyksiä on hautausmailla. Huonojalkaiselle voi haudalla käynti olla ylivoimaista. Nykyään penkin näkee vain sattumoisin. Ihanne olisi, että penkille istahtanut huomaisi jo seuraavankin istuimen siintävän näkökentässään. Jalkojen lepuuttamiselle pitäisi olla mahdollisuus muuallakin kuin maksullisella paikalla, kahvilan tai jäätelökioskin istuimella. Penkit voivat olla puisia, betonisia, rautarunkoisia, teräksisiä, vaikkapa vain luonnonkivipaasiakin – kaikki käyvät levähtämisen tarpeisiin. Penkit saavat olla niillä sijoillaan kesät talvet, sillä lumikeleilläkin niillä on mukava istahtaa hetkeksi. Huonojalkainen pystyisi penkkien turvin pitkäänkin kuntolenkkiin. Paikkakunnan penkittäminen palvelisi kaikkien viihtyvyyttä. Penkkikustannukset ovat vähäiset verrattuna vaikkapa kotinsa ”vankina” olevien huonojalkaisten terveydenhoitokuluihin. Kun raihnaisväkikin uskaltaisi ulkoilemaan, pitäisi se yllä vireyttä. Siihen kannattaisi panostaa. Penkki houkuttaa luokseen. Kun sille istahtaa, ehtii katsella ympärilleen ja nähdä Vammalan ja Sastamalan kauneuden. Itseään matkailukaupunkina mainostava Sastamala lunastaisi lupaustaan penkkien hinnalla. Rakkauden syke voi olla joskus pienestä kiinni, vaikka vain penkistä. Penkittömän Sastamalan matkailullinen ilme on tyly ja epävieraanvarainen. Paina puuta ja levähdä penkillä, avaa vaikka kirja! Sellaisen Sastamalan syke olisi kutsuva ja lempeä.