Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Stormilainen Tapio Hanhilammi rakensi 7-vuotiaana liidokin koulun puukäsityökerhossa, nykyään hän osallistuu lennätyskilpailuihin ympäri Eurooppaa – ”Keveys, jäykkyys ja aerodynamiikka ovat kisalennokin tärkeimpiä ominaisuuksia”

Tapio Hanhilammi esittelee F5J-luokan sähköliidintä ja vapaasti lentävää F1A-luokan liidokkia kotimaisemissaan Stormin pelloilla. – Näillä lennokeilla voitin suomenmestaruuden. Kilpailijoita tuli Latviasta ja Liettuasta asti. Olen käynyt kilpailemassa ympäri Eurooppaa, sillä kisoja järjestetään paljon, Hanhilammi kertoo. Kesäisin Hanhilammi harjoittelee enemmän sähköliidokeilla, mutta syksyisin ja talvisin lähes pelkästään vapaasti lentävillä liidokeilla. Niistä on tullut hänelle ykköslaji, jossa hän haluaa tulla mestariksi. – Ne ovat niin äärimmäisen vaikeita hallita. Kaikki lentoliikkeet täytyy ohjelmoida etukäteen koneen ajastimeen. Se on myös fyysisesti vaikeaa. Minun täytyy kuntoilla, jotta pystyn hinaamaan lennokin 50 metrin siimalla yli 100 metrin korkeuteen. Koneet ilmaan moottorilla ja ilman F5J-luokan sähköliidokissa on moottori, jota kisaajalla on mahdollisuus käyttää maksimissaan 30 sekunnin ajan lennon alussa. Mitä ylemmäs kisaaja nousee, sitä enemmän hän saa miinuspisteitä. – Lennokin pitäisi pysyä ilmassa kymmenen minuutin ajan. Mitä alemmas jää, sitä vaikeampaa ajan suorittaminen on. Kun kymmenen minuuttia on täynnä, lennokin täytyy laskeutua maahan, Hanhilammi kuvailee. Vapaasti lentävät liidokit hinataan taivaalle siiman avulla, ja kilpailija tavoittelee kolmen minuutin liitoaikaa. – Alkukierroksella täydet ajat saaneet kilpailijat pääsevät fly off-kierrokselle, jossa lentoaikaa pidennetään koko ajan, Hanhilammi kertoo. Maalla riittää tilaa harjoitella Hanhilammin liidokkiharrastus alkoi samaan aikaan kuin koulutie 1990-luvun alussa. Hän rakensi ensimmäisen lennokin koulun teknisen työn kerhossa. Enää hän ei juurikaan rakenna liidokkeja, vaan ainoastaan huoltaa ja korjaa niitä. – Keveys ja jäykkyys ovat kisalennokin tärkeimpiä ominaisuuksia. Myös aerodynamiikan täytyy olla hyvä. Elämä Sastamalan maaseudulla sopii Hanhilammille, sillä liidokkiharrastajalle paras treenitila on mahdollisimman aukea alue, jossa ei ole sähkölinjoja. – Minulla on lupa käydä täällä rehupellolla kesäisin lennättämässä. Maailmanmestaruus jäi sekunnista kiinni Parhaiten Hanhilammin mieleen on jäänyt maailmancupin osakilpailu Bulgariassa, jossa hän hävisi maailmanmestarille yhdellä sekunnilla. – Lähdimme hakemaan koneita kauniista laaksosta, jonne ne olivat laskeutuneet. Aurinko laski, tiesin, että mitali oli tulossa ja voitto oli ollut yhden sekunnin päässä. Se oli hetki, jota tuskin koskaan unohdan. Vaikka korona on vienyt mahdollisuudet osallistua loppuvuoden kilpailuihin, Hanhilammi suuntaa katseensa tulevaisuuteen. – Maailman huiput kokoontuva Lost Hillsiin Kalifornian aavikolle. Sinne haluaisin joskus mennä, Hanhilammi hehkuttaa. Syntynyt 30.1.1984 Opettaja ammattikoulun autopuolella Asuu Stormissa avopuolison ja lemmikkien kanssa Voittanut äskettäin sähkölennokkien F5J-luokan suomenmestaruuden