Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

He aloittivat kansakoulun Varilassa 60 vuotta sitten – Katso kuva ennen ja jälkeen, harmaantunut joukko vietti nostalgista juhlaa pian purettavassa rakennuksessa

Pian purettavassa, vuonna 1958 rakennetussa Varilan koulussa vietettiin nostalgista juhlaa viime lauantaina. Lähes 60 vuotta sitten eli syksyllä 1960 kansakoulunsa aloittaneet olivat järjestäneet luokkatapaamisen. Aluksi koulun rehtori Juha Marttila toivotti entiset oppilaat tervetulleiksi ja kierrätti heitä vanhassa rakennuksessa. Sitten kokoonnuttiin aterioimaan luokkaan, jossa koulutie oli aloitettu. Lämmöllä muisteltiin opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä koulutovereita. Jo edesmenneitä muistettiin hetken hiljaisuudella. Syksyllä 1960 ensimmäisellä luokalla aloitti 17 oppilasta. Muutama muutti alkuvuosina muualle. Kolme tuli lisää. Kaikkiaan oppilaita oli neljännelle tultaessa 20. Vanha aapinen mukana Joku oli tuonut mukanaan aapisensa, toiset valokuvia, piirustuksia, vihkoja sekä käsityö- ja veistonäytteitä. Koulun arkistossa oli säilynyt kelanauha. Niin saatettiin jopa kuunnella opettajan ja oppilaiden puhetta ja laulua vuosikymmenten takaa. Kajautettiinpa ilmoille muutama vanha koululaulukin. Muisteltiin tunteja, välitunteja, kolttosiakin ja oven taakse tai nurkkaan joutumisia. Oli myös kokeita laulusta alkaen ‒ ja kilpailuja kuten raittiuskilpakirjoitukset, henkiset kilpailut, hiihto-, liikenne- ja sahauskilpailut. Mieleen nousi myös vaatimaton, mutta mitä maittavin kouluruoka. Ruuat olivat keittoja ja puuroja. Koululla oli lautaset ja lusikat, mutta kullakin oma muki. Eväsleivät ja maitopullo kulkivat repussa. Jopa viiden kilometrin koulumatka taittui kävellen, pyöräillen, kelkkaillen tai hiihtäen. Rajansiirto Varilan koulun rakentamisen taustalla Paitsi sodanjälkeisistä suurista lapsimääristä, Varilan koulun rakentaminen johtui Vammalan kauppalan vuoden 1955 rajansiirrosta. Tuolloin Kirkonkylän koulusta (Hoppu) tuli kauppalan koulu. Koulupiiri jakautui kahtia. Tyrvään puoli jäi tuolloin ilman koulua. Niinpä kunta asetti uuden kansakoulun johtokunnan, jonka ensimmäinen tehtävä oli etsiä tontti ja rakennuttaa uusi koulu kunnan muiden toimielinten kanssa. Sinne sijoitettiin myös kunnan kirjasto. Koulu valmistui syksyksi 1958. Tämä viimeinen Tyrväälle tehty kansakoulu oli rakennusliike Minkkinen & Ketolan ensimmäisiä isompia rakennusurakoita. Johtajaopettajaksi valittiin Pentti Hannula ja muiksi opettajiksi Terttu Vuorenoja (myöh. Mäkelä) sekä Kaija Auer. Lumikki Laukkanen siirtyi Varilaan Stormin koulupiiriin kuuluneesta Leiniälän alakoulusta, joka jäi silloin tyhjilleen. Koulukeittolanhoitajaksi valittiin Kerttu Ketola sekä talonmieheksi Esko Heinonen ja siivoojaksi Elna Heinonen. Tytöt ja pojat sijoitettiin eri opettajille Vuonna 1960 aloittanut ensimmäinen luokka sai opettajakseen Laukkasen. Samassa luokkahuoneessa opiskeli myös toinen luokka. Toisesta vuodesta alkaen opettajana oli Mäkelä. Neljännellä tytöt ja pojat sijoitettiin eri opettajille. Tyttöjen opettajaksi tuli Auer. Kun Hannula muutti vuonna 1961 Tyrväältä, väliaikaiseksi miesopettajaksi sekä poikien voimistelun ja veiston opettajaksi tuli Tapio Aalto. Uudeksi vakinaiseksi johtajaopettajaksi valittiin vuonna 1963 Seppo Aakkula. Tällaisten muistojen äärellä harmaantunut joukko vuoden 1960 ensiluokkalaisia vietti unohtumattoman iltapäivän. Kelanauhalla säilynyt äänite päätettiin lahjoittaa digitoiduksi muutettuna koululle kiitokseksi alkuvuosien oppilailta.