Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Sastamalalaisvaltuutettu ideoi Kokemäenjoen vesistöön Pohjois-Euroopan suurinta kanavaa – ”Se olisi takuuvarma turistimagneetti”

"Kun irrotat veneen köydet irti laiturista, olet perillä." Näillä sanoilla Petri Kulju tiivistää veneilyn syvimmän olemuksen. Nykyisellään hän päästää köydet irti Sastamalassa, mutta on tehnyt sitä yhtälailla Saaristomerellä kuin Päijänteen rannoillakin. Siksi hän tietää, mitä veneily voi parhaimmillaan antaa, jos siltä osaa vaatia. Matkailullisesta näkökulmasta Kulju on pohtinut veneilyä myös Sastamalan kaupunginvaltuutettuna. Tekemässään valtuustoaloitteessa hän perää selvitystä siitä, millaista hyötyä alueen matkailu voisi saavuttaa, jos Nokian Meloon rakennettaisiin kanava. – Kyseessä ei olisi pelkästään kanava, vaan Pohjois-Euroopan suurin kanava, joka olisi jo sinällään nähtävyys. Kulju painottaa, että kanava ei palvelisi ainoastaan yksityisten ihmisten huviveneilyä, vaan se loisi aivan uudenlaisen alueellisen vesistöliikennekulttuurin. – Kiinnostus Sastamalan suuntaan Pirkanmaalta olisi ihan toinen kuin nyt, Kulju sanoo. Hän hakee vertailukohtaa idealleen Lahden kaupungista ja Päijänteeltä, jossa ranta-aluetta kunnostettiin 15-20 vuotta sitten. – Ranta-alueella oli pajupuskaa kilometritolkulla. Kun ranta kunnostettiin, koko kaupungin imago muuttui, helsinkiläisiä alkoi muuttaa alueelle, mökkitonttien arvo nousi ja alueesta tuli paljon vireämpi, Kulju kertaa. Hän arvioi, että sama voisi tapahtua Kokemäenjoen vesistöllä. – Sastamalasta pääsisi veneellä Tampereelle Laukontorille. Vesibussit liikennöisivät Ellivuoreen Pohjois-Euroopan suurimman kanavan läpi, mikä olisi takuuvarma turistimagneetti. Mökkitonttien hinnat nousisivat ja kiinnostus Sastamalan suuntaan olisi ihan toinen, Kulju listaa. Samoin kuin Vääksyn kanava avaa Vesijärven Päijänteelle, Melon kanava avaisi vesiliikenneyhteyden Pyhäjärvelle ja samalla Hämeenlinnaan saakka. Kulju korostaa, että vaikka korkeuseroa onkin melkoisesti, Melossa ei puhuta mistään veneitä siirtävästä telamatosta, vaan ihan oikeasta kanavasta. Tosin sulkujen määrän ja muunkin suunnittelun hän jättää kernaasti insinöörien huoleksi. – Osaamista kanavarakentamiseen löytyy Suomesta ja maailmalta. Kokonaisuutta varten voitaisiin järjestää vaikka kansainvälinen suunnittelukilpailu, Kulju ehdottaa. Monen mielestä kanavahanke voi kuulostaa melkoiselta haihattelulta, sillä ihan pikkurahalla se ei toteudu. Kulju ei lähde arviomaan, mitä hanke voisi maksaa. – Tiedän, ettei moottoritiehankkeiden summista puhuta. Miljoonilla mennään, mutta ei sadoilla miljoonilla, Kulju heittää. – Mutta juuri tällaisen uuden paikallisen infran rakentamiseen pitäisi olla saatavilla myös EU-rahaa, hän jatkaa. Vesistöyhteyden avaamiseksi Tampereen ja Sastamalan välille riittäisi Kuljun mukaan Melon kanavan rakentaminen. Esimerkiksi Kiuralan ja Kutalan siltojen alta veneet mahtuvat kyllä. Sastamalalaisvaltuutettu on varma myös siitä, että kanavahanke vetäisi puoleensa monenmoisia sijoittajia, rakennusyrityksiä ja yksityisiä rahoittajia. Matkailullinen hyöty koskisi koko Pirkanmaata, ja vesistöä ympäröivien tonttimaiden arvonnousu koko Kokemäenjoen vesistöaluetta. Oma lukunsa olisi myös kanavan rakentaminen Pyhäjärvestä Näsijärveen, sekä Melosta länteen päin Kokemäenjoen muiden voimaloiden ohi. Näin voitaisiin saavuttaa vesistöliikenneyhteys Poriin ja aina merelle saakka. Vesistöliikenteen vaikutus alueen talouteen olisi Kuljun arvion mukaan merkittävä ja kalastusmatkailulle suoranainen lohen potku. "Kyseessä ei olisi pelkästään kanava, vaan Pohjois-Euroopan suurin kanava, joka olisi jo sinällään nähtävyys."