Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Löytökissaongelma tuottaa turhia kuluja: Omistajat jättävät talteen otetut kissansa hakematta – ”Eläin koetaan niin arvottomaksi”

Sastamalalaiset maksavat vuosittain yhteensä kymmeniä tuhansia euroja siitä, että kaupunki huolehtii alueeltaan kiinni otetuista irtokissoista, -koirista ja pieneläimistä lain vaatimalla tavalla. Viime vuonna talteen otettujen löytöeläinten hoidon kokonaiskustannukset olivat kaupungille 27 000 euroa ja vuotta aikaisemmin 32 000 euroa. Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön Pasi Lähteenmäen mukaan vuodelta 2019 voi tulla vielä lisälaskuja. Joka tapauksessa kustannukset ovat merkittävät, kun ottaa huomioon sen, että ne olisivat lähes kokonaan vältettävissä. – Käytännössä turhasta maksetaan, Lähteenmäki sanoo. – Jos eläimet hoidettaisiin asianmukaisesti, kustannukset olisivat paljon pienemmät. Ongelma johtuu ihmisten välinpitämättömyydestä, mikä on vähän surullista kyllä. Jos omistajaa ei löydy, kulut maksaa kaupunki Eläinsuojelulain mukaan kaupungin on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen koirien ja kissojen sekä muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Sastamala on kilpailuttanut hoidon ja tarvittaessa eläinten lopettamisen ja hävittämisen kolmelle yritykselle. Nämä ovat Kiikoisten Löytöeläinpalvelu, Stormin Löytöeläinpalvelu ja Eläinhoitola Kotikolo (Highintensity´s Kennel) Keikyässä. Jos löytöeläintenomistajaa ei lain edellyttämän 15 vuorokauden kuluessa löydy, kulut maksaa loppukädessä kaupunki. – Sille ei voi mitään. Kaikenlaista on yritetty miettiä, mutta asia ei ole helppo, Lähteenmäki huokaisee. Yli 90 prosenttia löytökissoista jää hakematta Eniten kustannuksia aiheutuu irtokissojen hoitamisesta. Tämän vahvistaa myös Kiikoisten Löytöeläinpalvelun Mira Ekholm-Martikainen. – Kyllä. Ongelmallisen asiasta tekee lisäksi se, että yli 90 prosenttia kissoista jää noutamatta, Ekholm-Martikainen sanoo. Viime vuonna hän hoiti kaikkiaan 133:a pelkästään Sastamalan alueelta kiinni otettua löytökissaa. Näistä vain 20 palautui omistajilleen. – Ihmiset eivät hae edes leikattuja kissojaan. Eläin koetaan niin arvottomaksi, että se jätetään hakematta, vaikka puhutaan vain 20-30 euron kustannuksista. Lopetettavaksi kissat eivät silti Kiikoisten Löytöeläinpalvelusta päädy. Jos omistajaa ei löydy, kissat siirtyvät hoidon jälkeen eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskoteihin tai uusille omistajille. Auttaisiko ilmainen sirutuskampanja? Mikä sitten avuksi löytöeläinongelmaan? Pasi Lähteenmäen mukaan pieneläinten hoidosta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää, jos entistä useammat eläintenomistajat siruttaisivat eläimensä. Näin omistajat olisi helpompi tavoittaa. Sastamalassakin on pohdittu ilmaisten sirutuskampanjoiden järjestämistä tilanteen helpottamiseksi. – Voi kuitenkin olla, että ongelmatapaukset eivät hakeudu siihenkään palveluun, Lähteenmäki sanoo. Sastamala löytökissatilastojen kärjessä Sastamala ei ole ainoa kunta, joka painii irtokissaongelman kanssa. Mira Ekholm-Martikaisen tilastoissa Sastamala on kuitenkin vuodesta toiseen kärkipaikalla. Viime vuonna hän hoiti Sastamalan, Huittisten, Kokemäen ja Lavian alueella yhteensä 200 löytökissaa. Näistä valtaosa, 133, oli Sastamalasta. Miksi näin? –  Täällä on paljon paikkoja, joista leikkaamattomia kissoja leviää ympäristöön, Martikainen arvioi. Hän sanoo, että ongelman ratkaisu lähtee lemmikkien omistajista. – Kissat pitäisi leikkauttaa ennen kuin ne päästetään ulos, ja omistajien pitäisi olla valmiita kantamaan tästä vastuu ja kustannukset. Ekholm-Martikainen kannattaa myös kissojen sirutus- ja rekisteröintipakkoa.