Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Putajasta kotoisin oleva epidemiologi Heikki Korpela: ”Suomen koronavirusepidemia alkaa heikentyä toukokuun puolivälissä” – Hän odottaa jo Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviä

Epidemiologien ja tulehduspatologien mukaan Suomen koronavirusepidemia alkaa heikentyä toukokuun puolivälissä. Näin sanoo Sastamalan Putajasta kotoisin oleva epidemiologi, lääketieteen dosentti Heikki Korpela . – Auringon ultraviolettivalo, kuumuus ja kuivuus tappavat viruksen. Aikaisemmin on todettu, että kotieläinten koronavirusinfektiot sammuvat yleensä alkukesällä. Laumasuoja eli laumaimmuniteetti alkaa vähentää myös koronavirukseen sairastumista. Esimerkiksi influenssaepidemioilla on suuri kausivaihtelu, Korpela sanoo. Epidemioita esiintyy Korpelan mukaan pohjoisella pallonpuoliskolla marraskuusta maaliskuuhun ja eteläisellä puoliskolla kesäkuusta elokuuhun. – Poikkeuksena ovat tappajaviruksien aiheuttamat influenssaepidemiat, kuten espanjantauti. Korpela asuu nykyään Hämeenlinnassa, mutta käy kotiseudullaan usein. – Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviä odotan jo. Sinne aion tulla tänäkin kesänä. Suomi tulee selviytymään hyvin Korpelan mukaan Suomi tulee selviytymään koronavirusepidemiasta hyvin. – Suomessa sairastuneiden ja kuolleiden määrä on pieni. Esimerkiksi Ruotsissa kuolleita on lähes yhdeksän kertaa enemmän kuin Suomessa. Korpela on vertaillut eri maiden sairaus- ja kuolleisuustilastoja. – Espanjassa koronavirukseen sairastuneita ja kuolleita on eniten ja Japanissa vähiten. Japanissa on kuollut vain yksi ihminen miljoonaa asukasta kohti. Osa tartunnan saaneista on oireettomia tai vähäoireisia. Sen vuoksi sairastuneiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Väestöjen erilaisuudesta johtuvat sekoittavat tekijät vääristävät Korpelan mukaan koronavirusinfektion tilastoja. – Näitä sekoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikäihmisten suuri määrä, koronavirukselle altistavat riskisairaudet, immuunipuutosta edistävät lääkkeet, runsas tupakointi, alkoholin suurkulutus ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien suuri määrä. Antibioottiresistenttejä bakteereita on Espanjassa ja Italiassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. ”Runsas tupakointi vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa” Korpela sanoo, että Harvardin yliopiston tekemien tutkimusten mukaan hengitysteiden limakalvon immunologinen puolustus suojaa koronavirusta vastaan. Se estää virusinfektion syntymistä. Limakalvon puolustusmuuri voi olla joko hyvä tai huono. – Esimerkiksi runsas tupakointi vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa ja sen värekalvoja. Hengitysteiden värekarvat puolestaan heikentävät koronaviruksen tartuttavuutta. Korpelan mukaan Harvardin yliopiston immunobiologit ovat todenneet monien erilaisten tulehdusten altistavan koronavirusinfektiolle. – Kaupungistuminen muuttaa ihmisen ympäristöä ja elintapoja, köyhdyttää mikrobistoa, synnyttää immunologisen toimintahäiriön ja altistaa erilaisille tulehduksille. Näitä tulehduksia voivat olla esimerkiksi vyötärölihavuuteen liittyvä vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus, matala-asteinen tulehdus ja piilevä tulehdus. Ne heikentävät limakalvon puolustuskykyä ja vaurioittavat hengitysteiden limakalvon suojamuuria. Korpelan mukaan koronavirukselle altistavien riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa, ketkä voivat sairastua tai kuolla koronavirukseen. – Esimerkiksi Japanin Okinawalla ei juuri kukaan sairastu influenssaan tai koronavirusinfektioon. Okinawalaisten immuunipuolustus on hyvin vahva ja sitä vahvistaa edelleen tulehdusta estävä ruokavalio. Ikääntyneet okinawalaiset ovat hoikkia tai jopa laihoja, eikä heillä todeta vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdusta. Lääkkeitä okinawalaiset käyttävät hyvin vähän. Eläkkeellä oleva epidemiologi, dosentti, lääkäri ja eläinlääkäri. Opiskellut ravitsemusepidemiologiaa, ravitsemuspatologiaa ja tulehduspatologiaa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Opettanut epidemiologiaa ja ehkäisevää lääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa ja eläinpatologiaa, ravitsemuspatologiaa ja elintarvikehygieniaa Helsingin yliopistossa. Ollut sosiaali- ja terveysministeriön influenssapandemiatyöryhmän ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, rokotussuositustyöryhmän jäsen. Toiminut puolustusvoimien epidemiologina keskussotilassairaalassa (Tilkassa) ja Naton rauhanturvajoukon päällikkölääkärinä Bosnia-Herzegovinassa. Kotoisin Putajasta entisestä Suodenniemen kunnasta. Kirjoitti ylioppilaaksi Lavian yhteiskoulusta 1965. 76-vuotias.