Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Tyrvään juurista kertova kirja jäi Reino Keron viimeiseksi, hän nukkui pois kesäasunnollaan Kiikassa

Professori emeritus Reino Kero kuoli 25. kesäkuuta 2020 81-vuotiaana kesäasunnollaan Sastamalan Kiikassa. Hän oli syntynyt Kiikassa maanviljelijäperheeseen. Kero aloitti yleisen historian opinnot 1960 Turun yliopistossa, jossa hän työskenteli eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoteen 2002 saakka. Hän toimi oppiaineensa assistenttina, lehtorina sekä lopulta apulaisprofessorina 1989–1998 ja professorina 1998–2002. Työuran loppupuolella hänellä oli tärkeä tehtävä Turun yliopiston hallinnossa humanistisen tiedekunnan varadekaanina, dekaanina ja laitosjohtajana. Reino Kero laati pro gradu -tutkielman kotimaakuntansa Satakunnan amerikansiirtolaisuudesta. Se määritti hänen koko tutkijanuransa, ja hänestä tuli suomalaisen kaukosiirtolaisuuden tutkimuksen keskeinen vaikuttaja. Hän julkaisi toistakymmentä teosta suomalaissiirtolaisten elämästä. Hänen väestöhistoriallinen väitöskirjansa (1974) kohdistui suomalaisten muuttoihin Atlantin taakse 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Englanninkielinen teos kohosi tärkeään asemaan kansainvälisessä siirtolaistutkimuksessa. Kero kiteytti vuosikymmenten mittaisen tutkimustyönsä kahteen laajaan kirjaan 1996–1997 (Suureen Länteen ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa). Kero oli kouluttamassa tutkijapolvea, jonka jäsenet laativat muuttoliikkeistä kymmenkunta väitöskirjaa, yli 60 pro gradu -tutkielmaa ja sadoittain muita julkaisuja. Hän havaitsi jo vuosina 1966–1967 kiertäessään ASLA-Fulbright -stipendiaattina Pohjois-Amerikan suomalaisseutuja, että arvokasta tutkimusaineistoa löytyi runsaasti eri puolilla suurta mannerta. Mittava alkuperäisaineiston kerääminen ja tallentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Turun yliopiston siirtolaisuushistorian tutkimusarkisto onkin osoittautunut aarreaitaksi niin kotimaisille kuin ulkomaisille tutkijoille. Reino Keron runsaaseen tuotantoon kuuluivat tietokirjat Yhdysvaltain historiasta sekä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista. Eläkevuosinaan hän tutki myös synnyinseutunsa historiaa ja julkaisi vuonna 2019 kirjansa Tyrvään juuret . Koti, perhe ja suku olivat Kerolle tärkeitä. Työtä hän teki ajoittain uupumukseen asti, ja silloin perhe ja kesämökki Kiikassa toivat ansaittua helpotusta elämään. Kotona ja mökillä hän kasvatti erityisesti omenapuita ja alppiruusuja. Lapsuudesta asti Reino Kero harrasti urheilua ja perusti urheiluseuran kotikylän nuorille. Sama harrastus jatkui omien poikien ja Turun Urheiluliiton valmentajana. Tärkeällä sijalla harrastusten joukossa olivat metsästys ja metsästyskoirien kasvatus. Reino Keroa jäivät kaipaamaan puoliso Maija-Leena sekä pojat Jussi ja Markku perheineen. Jussi Kero Pentti Kero Auvo Kostiainen Keijo Virtanen Kirjoittajat ovat Reino Keron poika, veli ja kaksi tutkijakollegaa.