Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Valituksia, kanteluita ja tutkintapyyntöjä työstään saaneen rehtori Jari Anderssonin oma koulutie ei ollut helppo: ”Se kurimus oli 1980-luvulla kestettävä, muuta vaihtoehtoa ei ollut”

Sastamalan Sylvään koulun rehtori Jari Andersson on julkisuudessa saanut ”kurirehtorin” maineen. Mutta oliko hän itse mallioppilas peruskouluaikoinaan? – Kaukana siitä. Kuriton en ollut, mutta koulunkäynti ei muutoin kiinnostanut juurikaan, kaikki muu puuhastelu kyllä. Vasta kahdeksannella luokalla herkesin kunnon koululaiseksi. Nuoren Jarin koulunkäyntiä varjosti varsinkin yläasteella kiusatuksi tuleminen. – Se kurimus oli tuohon aikaan 1980-luvulla kestettävä, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Kiusaamisen kohteeksi joutumisesta oli hyötyäkin. Rehtorina Andersson on tehnyt kaikkensa, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa kohtaloa. Andersson johtaa lähes 500 oppilaan yläkoulua. Rehtori sanoo ymmärtävänsä, että isossa porukassa sattuu kaikenlaista. Rajojen etsiminen ja kipuilu kuuluvat murrosikään, samoin kepposten teko ja rikkeet, isot ja pienet. – Mutta siitä on lähdettävä, että luokassa on vallittava työrauha. Lisäksi koko koulun on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Kuri on rajojen asettamista. Anderssonin oppeja ovat muun muassa välitön puuttuminen rikkeisiin ja kuulemisen toteuttaminen kirjoittamalla. Samalla mies on kolkutellut toimivaltansa rajoja. Valituksia, kanteluita ja tutkintapyyntöjä on riittänyt, vaikka toisaalta hän on saanut Lex Anderssoniksi kutsutut puumerkkinsä lakipykäliin. – Kestän kovaakin kritiikkiä. Nurkkaan ahdistettuna minussa herää taistelumieli, se on ehkä perua omista karuista kouluajan kokemuksistani. Onneksi kouluni opettajakunnasta 99 prosenttia on tukenani. Lisäksi mieltä lämmittävät oppilaiden isiltä ja äideiltä tulevat kiitossoitot. Vain pieni osa koulun oppilaista on pahiksia. – Isoja ongelmia aiheuttaa alle viisi prosenttia oppilaista. Useimmiten taustalla ovat huonot kotiolot. Joskus tuntuu siltä, että yhteiskunnalla olisi oltava nykyistä suuremmat mahdollisuudet tehdä tarvittaessa aikainen väliintulo perheeseen. Onko perhe jo liiankin pyhä ja koskematon? Kännykästä on tullut kouluelämän harmi. – Ääritapauksissa olisi paikallaan, jos rehtori voisi ottaa oppilaalta kännykän vallan pois viikoksi tai kahdeksi. Andersson on ollut pitkään kokoomuslainen kunnallispoliitikko Vammalassa ja Sastamalassa. Kotoaan hän ei kuitenkaan porvarin oppeja imenyt. – Viime vuonna kuollut isäni Eero kuului SKDL:ään, mutta oli aatteiltaan lähinnä taistolainen. Kuitenkaan hän ei koskaan tuputtanut aatettaan meille lapsille, vaan korosti oman linjan valintaa, Andersson kertoo. Kunnallispolitiikan huipulla Andersson on ollut 2000-luvulta alkaen. Tätä nykyä hän on valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Mies on laajentanut toimintaansa myös Pirkanmaan maakuntapolitiikkaan. Hän on varapuheenjohtajana Kokoomuksen Pirkanmaan piirissä ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa. Myös EU-vaaleissa hän oli ehdokkaana. Kansanedustajaehdokkaaksi Andersson ei ole pyrkinyt. Hän on halunnut olla vammalalaisen Arto Satosen tukija, ei kilpailija. Andersson on viime vuosina hakenut useita kunnallisia ja valtiollisia virkoja, jopa opetushallituksen johtoon. – Nyt, kun ikää on tullut, olen seestynyt ja viisastunut. Nykyisessä rehtorin virassani viihdyn erittäin hyvin. Elämässäni yhtenä pysäyttäjänä oli kokemani vaikea sairaus, joka oli viedä hengen. Mutta miten makaa Sastamala juuri nyt Anderssonin näkövinkkelistä? – Pelkään kovasti sitä, että kaupunki koronatilanteen takia turvautuu kilpikonnapuolustukseen eli ryhtyy varjelemaan itseään uskalluksen ja tulevaisuuteen tähyämisen kustannuksella. Mielestäni nyt päinvastoin tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Hän ei lukitsisi rahalipasta. – Emme saa säästää itseämme hengiltä. Meillä on oltava rohkeutta rakenteellisiin ratkaisuihin. Kyläpolitikointi ei sovi tälle erittäin vaikealle ajalle. Tarvitaan valmiutta kompromisseihin, jotka eivät välttämättä ole miellyttäviä. Anderssonin mukaan esimerkiksi uimahalli olisi rakennettava Vammalaan niin pian kuin suinkin monipalveluratkaisuna yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. – Kaupungin keskustaa Vammalaa on kehitettävä, sillä kaupungin ytimen on voitava hyvin, jotta se voisi jakaa hyvinvointia reuna-alueelle.