Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aleksi Forss, 26, asuu kymmenien liskojen, käärmeiden ja kilpikonnien kanssa – Ovatko nämä erikoisimmat lemmikit Sastamalassa? Katso kuvat ja video!

Kun Aleksi Forss oli pikkupoika, hän luki koulun kirjastossa käärmekirjaa, tutki sisiliskoja ja rakensi niille asumuksia muoviastiaan. Noin 10-vuotiaana hän sai ensimmäisen matelijansa, sukkanauhakäärmeen. Paljon enempään vanhemmat eivät heltyneet, mutta pojan intoa ja harrastusta tämä ei hillinnyt. Päinvastoin. Nyt, 26-vuotiaana, Aleksi Forssilla on kaikkiaan noin 100 erilaista lemmikkieläintä. Suurin osa eläimistä on terraarioissa majailevia matelijoita, kuten kameleontteja, varaaneja, kilpikonnia ja käärmeitä, mutta on joukossa myös pari papukaijaa ja koira. Tarkkaa lemmikkieläintensä määrää Forss ei tiedä eikä ole laskenut. Summittaiseen arvioon lukeutuvat kuitenkin eläimistä pienimmätkin; muun muassa maaboan 15 noin pikkusormenkokoista poikasta. Ne ovat hiljattain syntyneet. Kymmenet käärmeet ja liskot asuvat sastamalalaisessa omakotitalossa sulassa sovussa 3-lapsisen perheen kanssa. Sujuvasta yhteiselosta kertoo se, että 1-vuotias Fiona ei aristele lähestyä pleksin takana olevaa 4-metristä ja noin 30-kiloista tiikeripythoniakaan. 4-vuotias Gabriel puolestaan esittelee mieluusti perheen tuoretta tulokasta, Jyrki-kilpikonnaa, jonka jykevä kilpi on silmämääräisesti arvioiden noin 60 senttimetriä pituussuunnassa. Painoakin sillä on. – En tiedä paljonko, mutta hiki tuli, kun sen tänne yläkertaan kannoin, Forss sanoo. Isojen kilpikonnien, Jyrkin ja Annelin, tila on talon yläkerrassa. Alakerrassa yksi huone on täynnä terraarioita, ja olohuoneessa ovat papukaijat ja muutama terraario lisää. – Ne ovat tietyllä tavalla perheenjäseniä, Forss sanoo ja kuvailee lemmikkejään. Pitkäaikaisimmat matelijat Forssilla ovat kuningasboa ja kuningaspython, jotka hän on hankkinut noin 10 vuotta sitten. Vuosien aikana eläimiin kiintyy, vaikka eivät ne paijailtavia ja hellittäviä lemmikkejä olekaan. – Nämä ovat enemmän katselulemmikkejä, mutta, joo, kyllä niihin kiintyy ja ne ovat tärkeitä. Iso tekijä harrastuksessa on myös se, että eläimille laitetaan terraariot, Forss sanoo. Hän kertoo sisustaneensa juuri hiljattain Amazonin puuboalle Maya-tyyppisen terraarion. Jos omistaja kiintyy käärmeeseensä, tapahtuuko näin myös toisinpäin? Tunteeko matelija omistajansa? Aleksi Forss ei oman kokemuksensa perusteella usko, että esimerkiksi käärme varsinaisesti kiintyisi omistajaansa, mutta voi kyllä tunnistaa tämän. – Uskon, että käärmeet tuntevat hajun. Myös ruokinta-ajan lähestymisen ne tunnistavat. – Ne huomaavat, kun on ruokintapäivä ja laitan rotat sulamaan. Sadan lemmikkieläimen hoito ja ylläpito ei ole aivan halpa harrastus. Terraariot ovat melkoisia sähkösyöppöjä ja niiden lämmitys on suurin kuluerä. Myös ruokaan – hiiriin, rottiin ja hyönteisiin – kuluu rahaa. Vaikka matelijoiden määrä tuntuu maallikosta hurjalta, sanoo Forss, että vastaavia harrastajia on Suomessa useita. – Minullakin on monta kaveria, hän sanoo, mutta arvelee samalla, että Sastamalan matelijaennätys lienee hänellä. Katso video Aleksi Forssin lemmikeistä: Aiotko hankkia vielä lisää matelijoita? – Olen nyt vähän rauhoittanut hankintoja. Haen nyt erikoisempia lajeja, enkä vain lisää ja lisää, Forss sanoo ja jatkaa: – Pikkuisen olen salaa haaveillut myrkkykäärmeestä, pienestä kalkkarokäärmeestä, mutta rouva on eri mieltä, hän naurahtaa. Forss haaveilee myös uudesta pythonlajista, Boelenin pythonista. Se maksaisi noin 2000-3000 euroa. Isoja lemmikkihankintoja rajoittaa myös perheen nykyinen asunto. Siinä alkavat tilat tulla vastaan. Siksi Forss onkin katsellut jo uutta asuntoa. Jos hyvin käy, siinä voisi olla tilaa kiinteälle matelijanäyttelylle.