Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Kuollut: Vammalasta kotoisin ollut Ulla Hassinen teki elämäntyönsä Pohjois-Karjalassa

MUISTOKIRJOITUS Ulla Helena Hassinen (os. Tähtö) syntyi 10.3.1925 yrittäjäperheeseen Vammalan kauppalassa. Kuusilapsinen perhe asui isoisän rakentamassa Marttilankadun puisessa kaupunkitalossa, jossa toimi myös isän, Jaakko Tähdön maalarinliike ja pieni maalaustarvikekauppa. Ullan lämminhenkinen äiti Anna (os. Mertanen) oli lähtöisin toiselta puolelta Suomea, Pohjois-Karjalasta. Ullan lapsuudessa oli paljon idyllin piirteitä, vaikka nuoruutta varjostaneet synkät ajat antoivatkin jo merkkejä itsestään. Kirsikka- ja luumupuut kukkivat pihassa, ja vammalalaiset tulivat ihmettelemään Jaakko-isän eksoottista kukkapenkkiä. Ulla teki kavereidensa kanssa pitkiä pyöräretkiä ympäryskuntiin. 1930-luvun kuumina kesinä perhe veneili Rautavedellä. Ulla harrasti voimistelua ja kaunoluistelua ja kävi elokuvissa. Isä oli nuorisoseura-aktiivi ja harrastajanäyttelijä, ja Ullalle rakas isosisko esiintyi samoissa näytelmissä isän kanssa. Haavoittunut sotilas iski silmänsä postivirkailijaneitoon Talvisodan syttyessä 14-vuotias Ulla toimi pikkulotissa. Tyrvään yhteiskoulun käytyään hän pääsi töihin postiapulaiseksi Vammalan postikonttoriin, ja jatkosodan aikana hänen työvelvoitteensa osoite oli Kurun posti. Kurussa toimi metsäopisto, jonne sodan vielä jatkuessa otettiin haavoittuneita metsäalan oppiin. Etenemisvaiheessa haavoittunut Edvin Hassinen Tohmajärveltä oli kuntoutunut sotasairaalassa ja iski silmänsä postivirkailijaneitoon. Ulla ja Edvin kihlautuivat Kurussa. Sota-ajan tapaan vaatimattomat häät pidettiin Vammalassa. Edvin kaipasi työhön kotiseudulleen. Nuoripari muutti Enoon, ja sieltä Rääkkylään, josta Edvinille avautui Rauma-Repolan piirityönjohtajan paikka. Heille syntyi viisi lasta. Lapset olivat Ullalle kaikki kaikessa, mutta myös työelämä kutsui. Pariskunta oli mukana puuhaamassa yksityistä oppikoulua Rääkkylään, ja Ullasta tuli sinne voimistelun tuntiopettaja. Rääkkylässä Ulla Hassinen kiinnostui kirjastoalasta. Vuonna 1965 hän aloitti kunnankirjaston hoitajana, johon toimeen hän hankki koulutusta suorittaen myöhemmin opintoja Joensuun yliopistossakin. Lasten koulunkäyntiä ajatellen Hassiset muuttivat Hammaslahteen, jossa oli lukio. Ulla alkoi työskennellä Joensuun kaupunginkirjastossa. Hän viihtyi hyvin työyhteisössä ja muutti Joensuuhun puolisonsa kanssa. Monet joensuulaiset muistavat Ulla Hassisen kirjastoautosta, jossa hän palveli kaupunkilaisia. Saipa hän vielä eläkkeelläkin kortteja tutuiksi tulleilta asiakkailta. Ulla arvosti hyvää kirjallisuutta ja opetti lapsilleen arvoja, jotka eivät ole rahassa mitattavissa. Runonlausunta oli Ullan sydäntä lähellä. Hän ohjasi lapsiaankin siinä taidossa. Ulla säilytti yhteytensä Sastamalaan vielä vanhalla iälläänkin. Hän kävi tapaamassa ystäväänsä ja sukulaisiaan, ja osallistui Vanhan kirjan päiville. Viimeiset seitsemän vuotta elämästään Ulla vietti Joensuun Vetrean Urholassa, jossa hän oli pidetty asukas. Ulla Hassinen kuoli Joensuussa 25.2. 2020. Häntä jäivät kaipaamaan viisi lasta ja 14 lastenlasta. Pekka Hassinen Kirjoittaja on Ulla Hassisen poika.