Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Nyt on hurjaa hommaa! Keijo Ruuskanen kiipesi 23 metriä korkeaan jättimäntyyn ja rengasti kaksi pientä untuvikkoa – Katso kuva merikotkan poikasista

”Kotkan poikii ilman siipii”, saattoi rengastaja Keijo Ruuskanen tuumata kavuttuaan jättimännyn latvaan merikotkan rakentamaan valtaisaan risulinnaan. Pesässä ihmetteli kaksi komeaa, untuvapeitteistä merikotkan poikaa ensi kertaa näkemäänsä outoa otusta, hikistä rengastajaa, joka lepäsi hetken kovan kiipeämisurakan jälkeen pesän reunalla ja ryhtyi laittamaan rengastusvälineistöä pesälle. Merikotka on vakiintunut Sastamalan pesimälajiksi. Merikotkan pesintä oli nyt jo neljäs vuosi peräkkäin. Ilmeisesti Sastamalan laajan kunnan alueella pesii useampikin pari lukuisten havaintojen perusteella, mutta toistaiseksi vain yksi pesä on löytynyt. Pesä löytyi sittenkin Merikotkan pesäpaikan ensitarkastus oli tänä vuonna pettymys. Viimevuotinen pesä oli tarkastuskäynnillä tyhjä, eikä kotkia näkynyt missään ahkerasta kiikaroinnista huolimatta. Petri Rinne sai tehtäväkseen etsiä mahdollista merikotkan, eli ”mekon”, vaihtopesää, sillä petolintujen tapaan kotkilla on reviireillään useita vaihtopesiä, joista ne valitsevat sitten mieluisimman. Monta päivää ei kulunutkaan, kun Petri, kokenut kotkamies, soitti. – Hyviä uutisia Sastamalasta, merikotkan pesä löytyi. Merikotka oli rakentanut uuden pesän lähistölle, mutta pesä oli niin suuri kooltaan, että rengastajan arvion mukaan merikotka on pesinyt siinä aiemminkin, ehkä jo viisi vuotta sitten. Heikkokuntoisella ei ole asiaa pesälle Rengastuspäiväksi sovittiin toukokuun 22. päivä. Kotkarengastaja Keijo Ruuskanen saapui tarpeistoineen paikalle, jossa jo Petri Rinne ja Elli-tytär odottelivat, samoin Vuokko Heikkilä Valo-koiransa kanssa. Keijo Ruuskanen oli edellispäivinä kihlannut Lempäälässä kaksi, Vesilahdessa yhden ja Valkeakoskella kaksi merikotkan poikasta, joten kädet olivat valmiiksi pihkassa ja kunto rautaa. Heikkokuntoisella ei olisikaan mitään mahdollisuutta eikä lupaa päästä kotkan pesille. Sastamalan pesä oli männyssä 23 metrin korkeudessa. Valtaisan pesän päälle pääseminen oli kapuamisen vaikein vaihe. Merikotkan pesätarkastuksia ja rengastuksia suorittavat vain Rengastustoimiston valtuuttamat henkilöt, joilla on pitkäaikainen kokemus petolinnuista. Molemmat nuoret merikotkat rengastettiin värirenkailla tapaamishavaintojen helpottamiseksi. Poikasista kerättiin myös dna-näytteet tutkimuksia varten, mitattiin siivet, punnittiin painot ja määritettiin sukupuoli. Lisäksi rengastaja mittasi puun latvassa poikasilta nilkan paksuuden sekä nokan pituuden ja korkeuden. Maastossa tarkastettiin vielä relaskoopin avulla puuston tiheys ja mitattiin puun halkaisija metrin korkeudelta maan pinnasta. Kaikki tutkimustiedot rengastaja toimittaa Rengastustoimistoon ja Sääksisäätiölle, joten Keijo Ruuskasella riittää kotkista vielä paljon paperitöitä kotona moneksi syysillaksi. Merikotka ei ole enää uhanalainen laji. Lajin valtakunnallinen seuranta on siirretty WWF:ltä Sääksisäätiölle. Merikotkan menestystarina on kuin laulujoutsenella: vuonna 1975 kuoriutui ympäristömyrkkyjen vuoksi vain neljä merikotkan poikasta. Viime vuonna WWF:n merikotkatyöryhmän vapaaehtoiset laskivat Suomessa ennätykselliset 558 merikotkan poikasta. Edellinen ennätys oli vuodelta 2017, jolloin työryhmä laski 502 poikasta. Pirkanmaalla varmistui viime vuonna kaikkiaan kuusi merikotkan pesintää ja tänä vuonna saavutettaneen uusi ennätys.