Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Toimittaja testasi: Tässä kesämajoituspaikassa Sastamalassa ei malta hevin nukkua – Yöpyminen puussa lintujärven äärellä tarjoaa verrattoman luontoelämyksen ja matkan lintujen äänimaisemaan

Suomen luonto on avoinna teltassa yöpyjille tänäkin kesänä, vaikka moni hotelli on rajoittanut toimintaansa. Valtakunnallisestikin erikoinen ja omaleimainen luontokohde Sastamalasta löytyy Hanhijärvi-nimisen lintujärven laidalta, jossa voi yöpyä kolmeen puuhun viritetyssä teltassa. Anja ja Jani Hanhijärvi ovat tarjonneet nelisen vuotta maaseutumajoitusta Janin vanhan kotitilan pihapiirissä. Puumajoitus osittain kuivatetun Hanhijärven rannassa täyttää pian pari vuotta. –  Yrityksemme nimi on Kommee Kurki. Talomajoituksen aloittamisen jälkeen mietimme, miten voisimme tuoda luontoa vielä paremmin esiin. Sitten netissä tuli sattumalta vastaan kuva puuteltasta ja päätimme heti hankkia sellaisen, Hanhijärvet kertaavat. Puumajoitteeseen kävellään Hanhijärvien pihapiiristä parinsadan metrin matka tiheän kuusimetsän läpi soistuneen ja osin umpeenkasvaneen järven reunalle. En tiedä, mitä odottaa. Olen silti varma, että yöstä tulee ikimuistoinen. Anja ja Jani Hanhijärvi lupailevat täydellistä omaa rauhaa, eivät tosin äänettömyyttä. – Puumajoitteita toki on Suomessa esimerkiksi kansallispuistoissa, mutta niissä on usein suurempia telttaryhmiä. Meillä on tällä hetkellä vain tämä yksi teltta, Anja ja Jani Hanhijärvi vertailevat. Saapuminen rantaan puuteltalle tuo esiin useita hassuja vastakohtaisuuksia. Pari joutsenta tepastelee pellolla, mutta ne ovat vaiti. Useita pikkulintuja laulaa eri suunnissa, mutta niitä ei näy puiden ja sammalten kätköistä. Hieman ufon mallinen värikäs teltta näyttää suorastaan leijuvan ilmassa. Se on kuitenkin kiinnitetty järeästi mäntyyn ja kahteen suureen kuuseen. Se kantaa kerralla jopa kolme aikuista tai nelihenkisen lapsiperheen. Kapuan telttaan hieman hankalia narutikkaita pitkin. Ylös telttaan pääseminen tuo samanlaisen riemun kuin lapsena puuhun kiipeäminen. Käyn pitkälleni ja suljen hetkeksi silmäni. Parin metrin korkeudessa teltan hieman tuulessa keinuessa arkimurheet ja työstressi unohtuvat välittömästi. Linnunlaulua kuunnellessa tuntuu kuin olisin kehdossa lepäävä linnunpoikanen. Makuualusta on hyvin pehmeä, eikä nukkumista voi verratakaan tavalliseen, maahan kiinnitettyyn telttaan. Telttakangas on läpinäkyvää ja siinä on vetoketjullinen aukko, jota voi pitää auki ja katsella järvelle. Toisaalta päälle saa myös yöpeitteen. Kuusimetsä jää teltan toiselle puolelle. Hanhijärvi on osin kuivatettu järvi. Lähialueilla on kuivatettu paljon järviä. Järvien kuivattaminen tai vedenpinnan merkittävä laskeminen oli yleistä 1700–1800-luvuilta pitkälle viime vuosisadalle ja sota-aikoihin asti. Tuolloin järviä ei aina arvostettu niinkään järvinä. Metsien raivaamisen sijaan hyviä viljelysmaita ja karjalaitumia voisi nimittäin saada helpommin kuivattamalla järviä. Näin ajateltiin myös Tyrvään Hanhijärven rannoilla 1840-luvulla, kun vedenpintaa alettiin laskea. Järveä on kuivattu vielä 1930-luvullakin, mutta se ei ikinä kuivunut täysin. Tyrvään seudulla esimerkiksi Pohjalanjärvi ja Vankimusjärvi onnistuttiin kuivattamaan pelloiksi kokonaan, ja samoin kävi Huittisissa Raijalanjärvelle ja Kiikoisissa Marjajärvelle, joka tosin kuivatettiin vasta 1960-luvulla. Hanhijärven lähellä on kaksi muutakin järveä tai vesijättöaluetta, Keskistenjärvi ja Tapiolanjärvi, jotka eivät ole kuivuneet kokonaan, vaan ne ovat tänä päivänä hyviä lintujärviä. Järvikolmikko kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Hanhijärven vesialue on nykyään noin 400 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, eli järvi on lähes umpeenkasvanut. Rantapenger on silti jopa parimetristä, eli järvi on voinut olla hyvinkin syvä. Ennen nukkumaanmenoa kävellessäni polulla tulee vastaan lahonneita puulautoja. – Laudat ovat vanhan heinäsuulin jäänteitä. Rannalla on ollut kymmenkunta heinälatoa, mutta heinää saatiin vain muutamia vuosia 1930-luvun kuivatuksen jälkeen, Jani Hanhijärvi kertoo. Auringonlaskun lähestyessä kolme kurkea on tullut kunnolla näkyviin. Kurjet mielellään lymyilevät kosteikoilla kasvillisuuden kätköissä. Hanhijärvellä pesii tänä kesänä kolme kurkiparia. Läheiselle pellolle on perustettu muutama vuosi sitten riistapeltojen kaltainen lintupelto, joille kurkia yritetään ohjata ruokailemaan. Pellon laidoilla kasvaa ohra- ja kaurakasvustoja ja keskellä on nurmialue, jotta kurjet pääsevät laskeutumaan ja nousemaan helposti. Tukirahaa tulee muun muassa EU:n kautta. –  Yhtenä kesänä pellolla oli aina seitsemän kurkea eli pariton määrä. Ne ovat parisuhdeuskollisia eli vaikka puoliso kuolisi, ne palaavat tänne joka kesä yksinkin, Jani Hanhijärvi tietää. Kiipeän telttaan yöpuulle. Nukahtaminen ei ihan heti onnistu, sillä taivaanvuohi on aloittanut määkimisen. On melko hämärää, mutta kauniimpikaan viserrys ei lakkaa kokonaan missään vaiheessa. En tiedä, vaivunko uneen vai turrunko linnunlauluun. Tunnelma on kuin Aaro Hellaakosken Kesäyö-runossa: Kuusen latvasta ääni pienoisen huilun soi Minäkin kumarran pääni. Minunkin sisälläni soi. Nukun ehkä pari tuntia, kunnes kurjet herättävät auringonnousun aikaan aamuneljältä. Tunnin kuluttua äänessä ovat samanaikaisesti kurki, käki, kyyhkynen sekä useita tiaisia ja pikkulintuja. Lähden hetkeksi ylös. En muista, milloin olisin näin lyhyiden yöunien jälkeen noussut ylös yhtä virkeänä ja hyväntuulisena. Menen vielä muutamaksi tunniksi telttaan pitkälleni, ja nousen sitten viettämään täysin kiireetöntä aamuhetkeä. En katsele kelloja enkä kännyköitä, mutta syön aamiaista, kuuntelen lintuja ja mietiskelen syntyjä syviä ainakin pari tuntia. Järvi ei näytä lainkaan samalta erilaisissa valoissa. Yön aikana myös tuuli on siirrellyt hieman suolauttoja, mikä luo tunteen, että koko järvi liikkuisi. Katso video majoituspaikalta: Mitä jäi käteen? Yöpyminen puussa riippuvassa teltassa on kaikin puolin hyvin omalaatuinen luontoelämys. Puitteet toimivat erinomaisesti: hyttyskarkotus on kunnossa ja pieniä yksityiskohtia on selvästi harkittu huolella. Saunomaankin pääsee halutessaan. On yksilöllistä, kuinka hyvin puuteltassa saa nukuttua. Itse en olisi malttanut nukkua koko yötä, vaikka olisinkin saanut kunnolla unta. Puumajoitetta voi suositella jokaiselle, jonka mielestä joka kesä vähintään yksi yö pitää viettää luonnossa ilman, että unen määrä olisi tärkeintä.