Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Miltä tulevaisuus näyttää maatiloilla? Näin vastaa neljä alan opiskelijaa Sastamalasta

Ainakin yksi asia yhdistää sastamalalaisia Teemu Junttilaa, Moona Mattilaa, Tero Nurmea ja Konsta Kulmalaa. He kaikki opiskelevat maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen he aikovat maatalousyrittäjiksi kotitiloilleen. Kysyimme, mitä he miettivät maatalouden tulevaisuuden näkymistä. Teemu Junttila: ”Suomalainen maatalous on iso mahdollisuus” Kuka olet, missä asut, mitä teet? – Teemu Junttila , 23 vuotta. Opiskelen ja asun Helsingissä sekä muina aikoina Sastamalassa kotitilallani Vammalassa. Opintojen ohessa teen töitä perheyrityksessämme. Myyn viljelijöille sertifioituja siemeniä. Lisäksi olen mukana kotitilan viljelytöissä. Opiskelet maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Miksi? – Kiinnostus maatalouteen on aina ollut itselläni vahva. Lukion viimeisenä vuonna, kun olin lukulomalla ja valmistauduin yo-kirjoituksiin, olin töissä perheyrityksessämme. Silloin sain kovan palon tähän hommaan. Se oli viimeinen sinetti sille, että haen maatalousalalle opiskelemaan. Lukion jälkeen luontainen jatkumo oli yliopisto. Mitkä ovat suunnitelmasi valmistumisen jälkeen? – Täysin avoimin silmin ja korvin olen hereillä erilaisille ideoille. Tarkoitus on jatkaa perheyritystä tulevaisuudessa veljeni kanssa. Sitä ennen katson rauhassa myös mahdollisesti muita töitä. Mikä on kotitilasi tuotantosuunta? – Siementuotanto. Tuotamme viljan ja härkäpavun sertifioituja siemeniä. Millaisena näet suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? Haasteet/mahdollisuudet? – Näen sen isona mahdollisuutena. Meidän pitää sopeutua kuluttajien ja ilmaston tarjoamiin olosuhteisiin sekä vaalia kestävää viljelyä ja tuottaa ruokaa tehokkaasti siinä samalla. Kotimainen ruoka on niin puhdasta, että siitä meidän pitää pitää kiinni jatkossakin. EU karsii maataloustukia, miten se vaikuttaa omiin suunnitelmiisi? – Hieman pitää miettiä ja sopeutua asiaan. Ruuan hintaan kaupassa se vaikuttaa mahdollisesti nousevasti, sillä tuotannon pitää saada tuista jäävä osuus korvattua tuottajahinnassa. Toivottavasti saamme pidettyä kiinni Suomen osuudesta tukipaketissa. Tukien tulee kohdentua nimenomaan täysipainoiseen tuotantoon, eikä ns. hömppäviljelyyn. Hömpällä tarkoitan, että viljellään näennäisesti eikä korjata välttämättä lainkaan satoa. Moona Mattila: ”Suomalaisten pitäisi painaa lujemmin eteenpäin” Kuka olet, missä asut, mitä teet? – Olen Moona Mattila , 20, ja opiskelen maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Asun Kiikoisissa, mutta minulla on Helsingin Viikissä soluasunto, jossa tulee opiskelujen takia pakostakin vietettyä öitä. Viikonloput vietän maalla, suurelta osin töissä kotitilallani. Opiskelet maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Miksi? – Vanhempani pitävät tilaa Kiikoisissa ja olen kasvanut kiinni maataloudessa koko ikäni. Erityisesti lehmiä sekä maidontuotantoa kohtaan kiinnostus on vain kasvanut ja jo lukion alussa päätin, että haluan opiskelemaan maataloutta ja vielä tarkemmin kotieläinten jalostusta. Korkein maatalouteen ja erityisesti kotieläinten jalostukseen liittyvä tutkinto löytyi Viikistä ja sinne siis hain. Mitkä ovat suunnitelmasi valmistumisen jälkeen? – Kun valmistun, toivoisin, että minulla olisi jo mahdollisesti opiskeluiden aikana hankittu työpaikka tuotantoeläinten parissa odottamassa. Pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on mahdollisesti jatkaa kotitilaa vanhempien eläkeiän lähestyessä. Mikä on kotitilasi tuotantosuunta? – Kotitilallani harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on 70-päinen lypsykarja sekä lihasikoja. Metsätaloutta on siinä ohessa. Millaisena näet suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? Haasteet/mahdollisuudet? – Nykyinen keskustelu maataloudesta Suomessa pistää miettimään maatalouden asemaa ja sitä, millaista olisi jatkaa kotitilaa 10 vuoden päästä. Suomi on edelläkävijä sen tutkimuksen ja kestävien toimintatapojen löytämisessä, tämän olen saanut Viikissä huomata, ja siksi suomalaisten pitäisi painaa vielä lujemmin eteenpäin. Tulevaisuudessa toivonkin, että suomalaiset jatkaisivat yhä enemmän kotimaisen ruuan suosimista, sillä se on tärkeä osa omavaraisuuttamme ja mahdollistaa maatalouden edelleen kehittämisen. EU karsii maataloustukia, miten se vaikuttaa omiin suunnitelmiisi? – Tukien karsiminen vaikeuttaa maanviljelijöiden tilannetta entisestään ja monia tiloja saattaa jo edellisten tapaan lopettaa. Tämä näkyisi mahdollisesti tuotantoeläinasiantuntijan työssä vähenevänä työmääränä. Kotilallani tämä vaikuttaisi taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden investoinnit sekä kehitys ilmastoystävällisempään tuotantoon eivät onnistuisi. Maanviljelijänä onkin raastavaa koittaa vastata kuluttajien sekä EU:n vaatimuksiin kestävästä ja yhä eläinystävällisemmästä tuotannosta samalla, kun siihen käytettävää rahamäärää vain leikataan. Tero Nurmi: ”Pohdin, haluanko tehdä kokin hommia koko elämäni” Kuka olet, missä asut, mitä teet? – Olen Tero Nurmi , 26 vuotta. Vammalasta lähtöisin oleva neljännen vuoden kasvintuotantotieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Asun Viikissä yliopistokampuksen vieressä sijaitsevissa ruoka-alan opiskelijoille tarkoitetuissa asuntosäätiön tiloissa. Opiskelet maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Miksi? – Suoritin lukion ja ammattikoulun kolmoistutkintona ja olen ammattikoulusta valmistunut kokki. Armeijan aikana pohdin, että haluanko tehdä kokin hommia koko elämäni ja huomasin, että maatalous oli alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Sen seurauksena päätin hakea lukemaan maataloustieteitä Helsinkiin. Mitkä ovat suunnitelmasi valmistumisen jälkeen? – Olen erityisen kiinnostunut maatalouspolitiikasta, joten haluaisin töitä sen parista. Lisäksi olen myöhemmin ottamassa kotitilani omiin ohjaksiin. Mikä on kotitilasi tuotantosuunta? – Isäni kasvattaa lihakarjaa sekä nurmea ja viljaa eläinten tarpeisiin. Millaisena näet suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? Haasteet/mahdollisuudet? – Näen suomalaisen maatalouden tulevaisuuden valoisana, koska suomalainen ruoka on hyvin puhdasta ja sille on markkinoita. Mahdollisuuksia suomalaisilla on moneen lähtöön. Esimerkiksi suomalaiset eläimet ovat lähes antibioottivapaita, koska antibioottia käytetään vain, jos sille on tarvetta. Tämä on suomalaisille vientivaltti maailmalla. Tuotteet kannattaa myös valmistaa Suomessa, eikä myydä vain raaka-aineita ulkomaille. Valmiista tuotteesta maksetaan parempi hinta kuin pelkästä raaka-aineesta. Haasteita tulevaisuudessa voivat olla erityisesti talvet, jos lämpimät talvet yleistyvät. Ne heikentävät syyskylvöisten kasvien talvehtimista, mutta myös peltojen kalkitus hankaloituu, koska pellolle ei voi mennä raskailla kalkituskoneilla. EU karsii maataloustukia, miten se vaikuttaa omiin suunnitelmiisi? – Omiin suunnitelmiini tukien karsiminen ei juurikaan vaikuta, koska uskon siihen, että ihmisten pitää syödä tulevaisuudessakin. Lisäksi on havaittavissa, että kotimaisuus on suomalaisille tärkeää ruokaa ostettaessa. Konsta Kulmala: ”En usko, että kuluttajat ovat valmiita luopumaan kotimaisesta ruuasta” Kuka olet, missä asut, mitä teet? – Olen Konsta Kulmala , 23, ja kotoisin Kiikoisista. Opiskelen neljättä vuotta maataloustieteitä Helsingin yliopistolla ja opintosuuntani on kasvintuotantotiede. Opiskelet maataloustieteitä Helsingin yliopistossa. Miksi? – Maatalous- ja etenkin kasvintuotantotieteet ovat aina kiinnostaneet minua. Uskon, että ala on tärkeä myös tulevaisuudessa, sillä ruokaa tarvitaan aina. Mitkä ovat suunnitelmasi valmistumisen jälkeen? – Valmistumisen jälkeen haluaisin työskennellä kasvintuotantoon liittyvissä tehtävissä. Erityisesti minua kiinnostaa kotimaisen kasvintuotannon kehittäminen kestävämpään ja kannattavampaan suuntaan. Lisäksi aion jatkaa kotitilaani ja kehittää sitä. Mikä on kotitilasi tuotantosuunta? – Viljanviljely. Tilalla viljellään enimmäkseen kauraa, ohraa ja ruista. Millaisena näet suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? Haasteet/mahdollisuudet? – Suomessa maatalous on kehittynyttä ja sitä säännellään ja valvotaan tarkasti. Puhtaalle ja turvalliselle ruualle on varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä suomalaisen maatalouden merkitys kasvaa, kun monissa maissa tuotanto vaikeutuu. Toisaalta ilmastonmuutos hankaloittaa viljelyä myös Suomessa vaihtelevien sääolosuhteiden takia. Lisäksi lämpeneminen voi tuoda uusia tuholaisia ja vieraslajeja. Lisäksi kauppaketjujen dominoiva asema ruokaketjussa heikentää maanviljelyn kannattavuutta. EU karsii maataloustukia, miten se vaikuttaa omiin suunnitelmiisi? – Ei oikeastaan vaikuta. Toivon, että tilanne kompensoituu ajan myötä korkeammilla maataloustuotteista saatavilla hinnoilla. En usko, että kuluttajat ovat valmiita luopumaan kotimaisesta ruuasta.