Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

”Olen tällainen isän pienoismalli” – Kristo Katajamäki ja muut pienoismalliharrastajat kokoontuivat ihailemaan ja kauppaamaan minikokoisia kulkupelejä

Tyrväänkylän AD-autokorjaamolla oli lauantaina paikalla enemmän autoja kuin yleensä, kun pienoismallipäivä täytti kahvilan puolella pöydät autojen ja muiden kulkuneuvojen pienoismalleja. Pienoismalleja, ostettiin, myytiin ja katseltiin. Kiikoislainen 8-vuotias Kristo Katajamäki oli tuonut osan kokoelmastaan näytille samaan pöytään isänsä Raimo Katajamäen autojen kanssa. Myös äiti Kaisa Seppä oli mukana. – Tämä on meille koko perheen harrastus. Kierrämme ympäri Suomea keräilytapahtumissa ja rompetoreilla. Kristo on tottunut kulkemaan mukana, Seppä sanoo. Kristo Katajamäki on vuosikymmeniä nuorempi kuin tapahtumissa käyvät keskimäärin. – Ei ihan kaikki tiedäkään autoista näin paljon. On ihan kiva, kun jotkut tulevat kyselemään omasta kokoelmasta jotakin, hän sanoo. Kaisa Sepän oman kokoelman tärkein pienoismalli on Viking Sagan Lego-pienoismalli, jonka hän sai aikoinaan isältään. –  Tämä on harvinaisuus, kaikki palatkin ovat paikoillaan, hän sanoo. Kristo Katajamäen kokoelmassa kaikista rakkain pienoismalli on ensimmäinen keräilyhankinta, vuoden 1967 vuosimallin Chevrolet Camaro. Joskus pienoismallejakin pitää vähän korjata. Camarosta on yksi rengas liimattu, kun se aiemmin oli leikkikäytössä irronnut. Jotkut pienoismallit ovat alun alkaenkin sellaisia, että ne on tarkoitus koota itse. Kristo Katajamäki ei puuhaile vain pienoismallien parissa, vaan isommatkin autot kiinnostavat. – Rakennan kotona mäkiautoa. Olen kiinnostunut autoista, ihan niin kuin isäkin. Olen tällainen isän pienoismalli, hän sanoo. Kristo Katajamäki on innostunut keräilystä isänsä jalanjäljissä. – Hauska juttu on se, että aikoinaan oma ensimmäinen kunnon leikkiauto oli muovinen Chevrolet Camaro, Raimo Katajamäki sanoo. Hänelle pienoismallit ei ole ainoa, mutta silti se on erityinen keräilykohde. – On automalleja, joista on muistijälkiä omasta elämästä, ja sillä perusteella tekee nostalgisen ostopäätöksen. Jokaista autoa ei ole oikeasti mahdollisuutta omistaa, mutta pienoismalleina voi. Sitä paitsi voisi huonomminkin rahansa sijoittaa, nimittäin ei näiden arvo tästä ainakaan alene vuosien myötä, hän sanoo. Tässä perheessä tärkeä osa harrastusta on kiertää pienoismallitapahtumissa esittelemässä kokoelmia ja tekemässä löytöjä. – Tämä ei ole virtuaalimaailmaa, vaan the real thing. Kierretään ja tavataan ihmisiä, Raimo Katajamäki sanoo. Tarkkoja kopioita ja leikkiautoja Pienoismallipäivä tarjosi katseltavaa ja osteltavaa niin keräilymallien etsijöille kuin autoja leikkiin kaipaavillekin. Tamperelaiset Janne ja Viljami Virkkula tulivat etsimään Volvo- ja Toyota-fani Viljamille uutta leikkiautoa. Pitkän harkinnan jälkeen sopiva löytyi. Timo Toivonen tuli Rämsööstä paikan päälle vain katselemaan. – Parasta pitää kädet taskussa, etten vahingossa osta mitään, hän sanoo. – Käyn täällä muutenkin pari kertaa viikossa, joten mukavahan tänne on tulla katselemaan pienoismalleja ja ihmisiä, hän sanoo. Pienoismalleissa oma suosikki löytyy lapsuuden teiltä. – 60-luvun alun rahtivehkeet kiinnostaa, kun niitä pikkupoikana tuli katseltua tien laidassa. Uudemmat ei niin kiinnosta, kun niillä on tullut itsekin ajettua, Toivonen sanoo. Joissakin pöydissä pienoismalleja myytiin, mutta toisissa oli lupa vain katsoa. Tyrväästä osan kokoelmastaan oli tuonut paikalle Eetu Kallajoki . – Se on suvussa oleva sairaus. Isäkin keräilee ja hänen isänsä, hän selittää keräilyintoaan. Kallajoella oli mukana muutama muovinen pienoismalli: rekkoja, kuorma-autoja, säiliöautoja. Isoja muoviautoja hänellä on parisataa, mutta kaiken kaikkiaan pienoismalleja löytyy 2000–3000. – Autoille on varattu kotona kaksi huonetta, mutta vanhemmat kyllä ymmärtävät, hän sanoo. Rekkoja ja kuorma-autoja on myös vammalalaisen Topi Lepistön kokoelmissa. – Sain 3-vuotiaana mummoltani kuorma-auton, se on sen vuoksi erityinen. Pitkään aikaan en erityisemmin harrastanut pienoismalleja, mutta pari vuotta sitten aloitin uudestaan, Lepistö sanoo. Lepistö ajaa itse työkseen kuorma-autoa. – Minua kiinnostaa nimenomaan Emekit eli oikeista autoista tehdyt kopiot, hän sanoo.