Kesä on täällä ja niin ovat myös hyttyset. Ely-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo, että maan eteläosissa lentää jo osa niin sanotuista kesähyttysistä. Päälento Suomessa ajoittuu Leinosen mukaan juhannuksen molemmille puolille.
Tarkkoja ennusteita tulevasta hyttyskesästä ei voi antaa, mutta yksi asia on Leinosen mukaan saletti. ”Se on ainakin varmaa, että niitä tulee. Se on hyvä asia, koska niitä tarvitaan.”
Kysyimme Leinoselta arkisia kysymyksiä hyttysistä.
Ely-keskuksen tutkija Reima Leinonen kertoo, että runsasluminen talvi lisäsi todennäköisyyksiä sille, että hyttysiä olisi tänä kesänä runsaasti. Ratkaisevinta on kuitenkin kevään kosteus. Leinonen kuvattiin kesäkuussa 2015.
Millainen hyttyskesä on tulossa?
”Ratkaisevinta on kevään kosteus. Jos niissä kosteissa painanteissa, mihin hyttyset ovat edelliskesänä munineet, säilyy vettä 2–3 viikkoa kesäisessä, yli 15 asteissa lämpötilassa, niin niitä tulee runsaasti. Jos painanteet sinä aikana kuivuvat, hyttysiä tulee selkeästi vähemmän. Seuraavat viikko tai kaksi ovat varmasti aika ratkaisevia.”
Onko hyttysiä eniten lennossa juuri juhannuksen aikaan?
”Silloin lennossa on yleensä noin kolmannes koko armeijasta, mutta se vaihtelee kesittäin. Esimerkiksi viime kesänä oli alkukesästä ärhäkkä helle. Silloin kuoriutuminen tapahtui lähes yhtäaikaisesti, jolloin tuntui, että niitä on joka paikka täynnä. Vaikka koko kesän yksilömäärä ei ollut kauhean korkea.”
”Nythän sanottiin, että keväällä on viileämpää ja kosteampaa, se vain hidastaa. Jos kosteutta piisaa, eli lammikot säilyvät veden alla, niin se pykältää kuoriutumista pidemmälle ajalle.”
Miten hyttysiltä kannattaa suojautua?
”Olen aina sanonut, että kornein tapa on tietysti se, että pysyy sisällä. Niitähän on huomattavasti vähemmän avonaisilla tuulisilla paikoilla, eivät ne siellä viihdy. Kaikkialla, missä on seisovaa vettä ja tuuli estyy, kyllä siellä niitä piisaa.”
”Pukeutumalla oikein pääsee jo tosi pitkälle ja sillä, että on mahdollisimman rauhallisesti. Mitä enemmän hyppii ja huitoo, sitä varmemmin ne meidät löytävät. Ne etsivät meitä hiilidioksidin, lämmön ja varmasti myös meidän eritteidemme tuoksun perusteella.”
Miksi toiset saavat pistoista pahoja, kutiavia oireita, ja toisilla ne eivät tunnu missään?
”Osa ihmisistä voi olla luontaisesti enemmän allergisia kuin toiset.”
”Aika moni vannoo siedätyksen nimiin. Monille tulee alkukesästä paukamia ja loppukesästä ei niin paljoa.”
Miksi hyttyset kiusaavat joitakin enemmän kuin muita?
”Pintaverenkierto on joillakin aktiivisempieli ruumiin pintalämpötila on korkeampi, mikä houkuttaa hyttysiä enemmän. Sitten voi olla kysymys siitäkin, että hiilidioksidia puuhkuttelee enemmän, jos on huonossa kunnossa.”
Mitä hyötyä hyttysistä on?
”Ne ovat tärkeä osa ravintopyramidin alaosassa, eli siellä leveimmässä kohdassa. Jos ne nyt sieltä häviäisivät, kyllä meiltä aika paljon sapuskaa häviäisi niitä syöviltä pedoilta.
”Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikutus kampeaa pikkuhiljaa korkeammalle ravintopyramidissa, jossa korkeimmalla keikumme me suurpetojen kanssa. Kyllä hyttysillä oma roolinsa luonnossa on.”
Onko suomessa erilaisia hyttyslajeja?
”Meillä on 43 hyttyslajia. Niiden levinneisyydet menevät suloisesti ristikkäin. Korpihyttynen, taigahyttynen, metsähyttynen ja ehkä lehtohyttynen, siinäpä se taitaa se neljän kärki olla, jotka eniten pyörii meidän kimpussa.”