Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit

Urheilijoiden uraohjauksen aloittanut Pilvi Peltomaa kritisoi nuorten ajamista valmennuskeskuksiin – "Kaikki eivät ole siihen valmiita"

Nuori urheilija harjoittelee päivästä toiseen, koska janoaa voittoa. Tappio harmittaa ja vain menestys kelpaa. Toinen nuori urheilee tavatakseen kavereita. Kolmas siksi, että saisi mainetta ja kunniaa, ja neljäs, jotta valmentaja tai vanhemmat olisivat tyytyväisiä. Yhtä ja samanlaista urheilijaa, tai ihmistä ylipäätään, ei ole. Siksi jokaista pitää ohjata ja motivoida eri tavalla. Näin sanoo urheilun mentaalivalmennukseen ja nuorten urheilijoiden uravalinnan ohjaamiseen perehtynyt Pilvi Peltomaa. Koulu ja urheilu eivät kohtaa Sastamalassa asuva ja työskentelevä Peltomaa perusti hiljattain Ohjauspilvi-nimisen aputoiminimen, jonka tavoitteena on auttaa urheilevia nuoria löytämään tiensä työelämään ja yhdistämään opintoihin urheilun. –On olemassa tutkittua tietoa siitä, että suomalaiset nuoret ovat yhä väsyneempiä ja masentuneempia. Samaan aikaan he lopettavat urheilun, eivätkä jatka huipulle, tai urheilu-ura päättyy jo nuorena. Syy on selvä. Koulu puhuu koulua ja urheilu urheilua. Tämä johtaa Peltomaan mukaan nuorten uupumiseen. Nainen tietää, mistä puhuu. Hän valmistui tammikuussa yhdeksi Suomen 18 koulumotivaatiovalmentajasta ja syventää nyt aihetta liikuntapsykologian opinnoilla Jyväskylän yliopistossa. "Mene valmennuskeskukseen tai mahdollisuutesi ovat ohi" Nuorten paineita uravalinnan ja urheilun suhteen lisää useissa lajeissa Suomen valmennusjärjestelmä. –Nuoria "ajetaan" valmennuskeskuksiin opiskelemaan vain 15-vuotiaina. Kaikki eivät ole siihen valmiita. Keskuksissa on ehkä laji- ja valmennusosaamista, mutta ei isää tai äitiä. Peltomaa sanoo, että osa nuorista kokee tulevansa painostetuksi. –Jos ei mene valmennuskeskukseen, mahdollisuudet ovat ohi, Peltomaa kuvailee kuulemiaan viestejä ja kritisoi näitä ankarasti. –Nuori luopuu urheilu-urasta, koska tietää, että joutuu laittamaan kaikki peliin. Urheilun ja opiskelun voi yhdistää Peltomaa uskoo, että järkevällä suunnittelulla nuorten loppuun palaminen on mahdollista välttää. Hän ei halua puhua mentaalivalmennuksesta, vaan pikemminkin urheiluohjauksesta. Siihen liittyvät muun muassa nuoren urheilijan itsetunnon, keskittymiskyvyn ja joukkuehengen kehittäminen – sekä uraohjaus. Suuri kysymys on, miten urheileva nuori voi yhdistää opiskelun ja urheilun. Peltomaan mukaan se on mahdollista. –Esimerkiksi lukiossa kurssisuunnitelman voi tehdä niin, että harjoittelun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu. Lukion voi suorittaa 4 vuodessa ja itselle voi suunnitella tähän kevyempiä jaksoja, Peltomaa muistuttaa. Urheilevat nuoret, etenkin tytöt, voivat olla äärimmäisen tunnollisia ja kunnianhimoisia myös opiskelussa. Joskus lukio-opintojen venyttäminen neljään vuoteen voikin tuntua heistä luovuttamiselta. Tästä ajattelusta pitäisi Peltomaan mukaan päästä. Hän arvioi, että opiskelun ja urheilun yhdistämistä voisivat helpottaa myös urheiluakatemiamalliset opinnot. Sastamalassa on herätelty aiheesta keskustelua ja Peltomaa kannattaa ajatusta lämpimästi. –Kaikki mahdollisuudet tällaisen toimintaan ovat olemassa, hän sanoo. Yhtä motivoi kannustus, toista komennus Pilvi Peltomaa työskentelee päätyökseen opinto-ohjaajana Sastamalassa Sylvään koululla. Vapaa-ajallaan hän seuraa läheltä lentopalloilevia nuoria. Hänen miehensä Janne Räsänen on entinen maajoukkuepelaaja ja SM-mitalisti sekä nykyinen juniorivalmentaja. Peltomaa itse on tehnyt urheiluohjausta tyttärensä lentopallojoukkueen parissa. Hän hyödyntää työssä nuorten profilointia ja koulumotivaatiovalmentajan työkalua; RSMP-koulumotivaatioprofiilia. Sen avulla nuori voi päästä perille siitä, mikä häntä motivoi ja minkälainen ammatti hänelle sopisi. –Esimerkiksi henkilön, jolla on suuri tarve mielenrauhaan, ei kannata hakeutua ensihoitajaksi, Peltomaa konkretisoi. Profilointi voi auttaa myös nuorten parissa työskenteleviä urheiluvalmentajia. Heidän pitäisi entistä enemmän miettiä, mikä motivoi yksittäisiä urheilijoita. –Yhtä voi motivoida kannustuksella ja rohkaisulla. Toiselle taas täytyy sanoa tiukasti, että nyt otat itseäsi niskasta kiinni. FM, KM, Sylvään koulun opinto-ohjaaja, NEPSY-valmentaja ja RSMP-koulumotivaatiovalmentaja. 43-vuotias sastamalalainen, kolmen tytön äiti. Ex-lentopalloilija Janne Räsäsen puoliso. Sivutoiminen yrittäjä. Yritys toimii LVI-Palvelu Janne Räsäsen tiloissa Ohjauspilvi-aputoiminimellä. Lisätiedot www.raknaamo.fi Hyödyntää työssään koulumotivaatioprofilointia ja RSMP (Reiss School Motivation Profile) -työkalua. Profilointi perustuu Steven Reissin motivaatiotyökaluun. RSMP on tarkoitettu 12-25-vuotiaiden profilointiin ja RMP (Reiss Motivation Profile) aikuisten profilointiin. On yksi 18 RSMP-valmentajasta Suomessa.