Purkukustannuksista: Tässä ennakoidaan tilanne noin 20 vuoden päähän. Kirjoittajan summat ovat tämän päivän hintoja.
Tuulivoimalalle on aina pankkivakuus ja summa määritellään rakennuslupavaiheessa. Kirjoittajan ennakoinnit ovat suuruusluokaltaan oikeahkot, ehkä alakanttiin.
Purkuvaiheessa Suomessa lienee ekologista nosturikapasiteettia.
Lapojen kierrätyksen ongelma lienee edelleen karkeamurskaus. Sitä olin kokeilemassa 15 vuotta sitten. Olisi vaatinut erikoislaitteen, mutta lapamäärä silloin oli liian pieni. Saksassa toiminnalle on syntynyt markkina.
Jakeiden jatkokäyttöä myös kehitetään. Erottelutekniikkaa on olemassa.
Suomen markkina on vielä pitkään liian pieni tämänlaiselle kierrätykselle. Sama ongelma on muovin kierrätyksessä ja sitäkin rahdataan Saksaan.
Jätelain tulkinnan jätän muille. Tuskin menee noin kuin kirjoittaja väittää.
Voimalan osat: Generaattorit Vaasasta, vaihteisto Jyväskylastä, kuulakehät Saksasta (?), navan kokoonpano Euroopassa, tyhmä torniteräs halvan työvoiman maista (esimerkiksi Turkki, Vietnam, Puola ja niin edelleen). Kiinan laatu tuskin kelpaa Eurooppaan. Vaihtelee valmistajakohtaisesti.
Lapojen valmistuksen paikkaa en tiedä.
Tuo aukko per voimala lienee 30 - 50 aaria. Luonto on aika hyvä korjaaman ihmisen toimia. Voin esitellä alueiltani parikin vanhaa asuinpaikkaa, joita ei tunnista, ellei tiedä kohdetta.
Tuulisähkön ekologian pohtiminen ei kuulu ympäristölautakunnan toimialaan.
Pentti Jarkko
Sastamalan kaupungin ympäristölautakunnan puheenjohtaja (kesk.)
