”Vanhemmuus vaatii jaksamista rakastaa, rajata ja huolehtia päivästä toiseen” – Nämä keinot suojaavat lasta huolelta

Maritta Laiho tiivistää kolumnissaan asiantuntijoiden neuvot siitä, miten lapsen huolta voi lievittää, kun sotauutiset tulvivat arkeen eri kanavista.

Maritta Laiho on Tyrvään Sanomien kolumnisti ja Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuutettu.

4.4. 6:00

Pesen ikkunaa. Kuulen keittiöradiosta, että seuraava ohjelma sisältää tietoa, miten puhua Ukrainan sodasta lapsille. Vieraina ovat Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen ja kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo.

Traumatutkimukset kertovat, miten paljon Suomessa aikanaan käyty sota näkyy edelleen geneettisellä tasolla meissä suomalaisissa.

Minkä ikäinen on lapsi? Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia ja 20-vuotiaankin aivot kehittyvät edelleen.

Katariina Leivo on kirjoittanut varhaiskasvatukseen konkreettisen apuvälineen, huolivihkosen. Piirtämisen, värityksen ja leikin avulla lasta ja aikuista autetaan näkemään huolen aiheet. Tehtävävihkoseen voi vapaasti tutustua ja se löytyy Suojellaan Lapsia ry:n aineistopankista eri kielillä. Lapsen huolia ei pidä lisätä.

Isot tunteet tulevat ja menevät. Traumainformoitu lastenkirja on tarkoitettu tähän hetkeen. Kirjan kautta lapset saavat tietoa, miten huolet vaikuttavat heidän kehoonsa ja miten he pystyvät hallitsemaan tunteitaan. Kirja on käännetty myös ukrainaksi ja venäjäksi. Kirja toimii työkaluna ja helpottaa ammattilaisten työskentelyä Ukrainasta Suomeen paenneiden äitien ja lasten kanssa.

Lapsen käytös ei aina kerro lapsen huolesta. Lapsi aistii helposti aikuisen huolen.

Leiki lapsen kanssa. Läsnäolo, läheisyys ja leikki ovat tärkeitä turvallisuuden tunteen vuoksi.

Kuuntele lapsen leikkiä. Lasten vääriä tulkintoja tapahtumista voi oikaista.

Sanoita asioita lapselle. Kerro maailman tapahtumista aina lapsen ikätasoa kunnioittaen ja keskity asioihin, jotka lapsi jo tietää.

Kysy lapselta. Mitä hän ajattelee tai miltä hänestä tuntuu?

Arkirutiinit suojelevat lapsen turvallisuuden tunnetta.

Lapset ovat aina käsitelleet sotaa leikin avulla. Pyssyjä on veistetty, on ammuttu ja vaanittu. Nykypeleistä on myös hyötyä lapselle. Ne ovat kehittäviä, kun vain rajoitetaan peliaikaa. Pelaaminen on yksi harrastamisen muoto. Lapsella ei ole itsellään kykyä tauoittaa pelaamista. Vanhemmuus vaatii sinnikkyyttä, voimia ja jaksamista rakastaa, rajata ja huolehtia päivästä toiseen. Vanhemmilta kysytään läsnäoloa lapsen kanssa.

Kuuntelen herkeämättä. Asia koskettaa minua. Ikkunat tulevat säihkyvän puhtaiksi. Metsä, kivet ja lumikinokset näkyvät selkeämmin, kaukana kavala maailma.

Sastamalan seurakunnan Eloa Salokuntaan vapaaehtoisten ryhmä kutsuu ja toivottaa tervetulleeksi viettämään palmusunnuntaita 10.4.2022 kello 15 Salokunnan kirkkoon. Vieraana on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Pälvi Kaukonen ja aiheena ”Kuuleeko kukaan? Lapset muuttuvassa maailmassa”.

Kirjoittaja on Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuutettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos