”Sastamalalla on luontaista muuttovetovoimaa, mutta se on mahdollista myös mitätöidä”

Kirjoittaja toteaa, että kunnan päätökset ohjaavat muuttoa ja syntyvyyttä johonkin suuntaan.

Entistä useampien muuttolaatikoiden kantaminen kohti Sastamalaa on olennainen asia kaupungin kehitykselle.

6.10. 11:15

Haluan kommentoida Atte Vuorion mielipidekirjoitusta (TS 26.9.).

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatiman väestöennusteen mukaan Sastamala tulee saamaan muuttovoittoa viimeistään jo ensi vuosikymmenellä muuttoalttiiden ikäluokkien supistuessa.

Väestötaseen, muuttoliikkeen ja syntyvyyden tarkastelu tulee mielekkääksi, kun se suhteutetaan ikäluokkiin. MDI:n raportti tekeekin niin. Lähtökohtana on 2010-luvun tilanne. Ennusteet eivät pysty huomioimaan kaikkia asioihin vaikuttavia muuttuvia tekijöitä. Samalla ennusteen laatijat huomauttavat, että kunnan päätöksin voi merkittävästi ohjata väestökehitystä myönteiseen suuntaan.

Väestöennusteessa todetaan Sastamalan muuttotappioiden olevan seurausta erityisesti nuorten poismuutosta, mikä johtuu rajallisesta koulutustarjonnasta. Tällä viitataan varmaankin toisen asteen ja alemman korkea-asteen opetustarjontaan tai niiden puuttumiseen.

Raportista tulee melko valoisakin näkymä Sastamalan kannalta. Muuttovoittoa tulee nuorten aikuisten ikäryhmästä kasvavasti koko ennustejakson ajan, joka ulottuu ensi vuosikymmenen loppuun. Tämän todetaan olevan erityisen myönteistä Sastamalan aluekehitykselle, koska nuoret aikuiset ovat muuttajien avainryhmä.

Edelleen muuttovetovoiman lieväkin kasvu vaikuttaisi selvästi Sastamalan elinvoimaan, koska muuttajat ovat aktiivi-ikäistä väestöä, vaikka väestökehitys ei välttämättä kääntyisikään positiiviseksi.

Jos tulomuuttajat ovat nuoria aikuisia ja muuta aktiivi-ikäistä väestöä, sitä luulisi syntyvyydenkin jossain vaiheessa kääntyvän kasvuun.

Sastamalalla on luontaista muuttovetovoimaa, mutta se on mahdollista myös mitätöidä. Koko alueen potentiaali tulisi ymmärtää ja ottaa huomioon.

Sastamalassa kotitalouksilla on mahdollisuuksia monentyyppiseen asumiseen ja vaikkapa ainakin osittain omavaraiseen elämäntapaankin.

Varsinkin vaikeina aikoina se luo elämänlaatua ja resilienssiä sekä riippumattomuutta. Vain maaseutukaupunki voi kilpailla keskuskaupunkien kanssa näissä asioissa ja tarjota samalla hyvän kasvuympäristön monipuolisine harrastuksineen.

Väestökehitys ei riipu yksin ulkoisista tekijöistä. Kunnan päätökset ohjaavat muuttoa ja syntyvyyttä johonkin suuntaan. Tästä asiasta päättäjät ovatkin erityisen tietoisia, ja juuri siitä edustajat taistelevat, kenen alueen hyödyksi kulloinenkin päätös ratkeaa.

Väkiluku vai elinvoima

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos