Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit

Kännykät mukana kouluun – Sastamalassa ei lämmetä Ranskan täyskiellolle

Sastamalan yläkouluikäisten parissa opettaja käyttää eniten valtaa siinä, milloin ja miten älypuhelinta ja muita älylaitteita käytetään. Opettajien tavoissa käyttää laitteita välineinä opetuksessa voi olla vielä suuria eroja. Mouhijärven yhteiskoulu noudattaa rehtori Kari Ahosen mukaan varsin vapaata linjaa älylaitteiden käytössä. Viidennestä luokasta lähtien oman laitteen käyttö on välituntisin sallittua, ja omaa laitetta saa käyttää tunnilla opettajan luvalla. Aiemmin raja oli seitsemännessä luokassa, mutta vuosi sitten se muutettiin oppilaiden aloitteen ja kokeilun jälkeen. –Se on työväline siinä kuin muutkin. Sitä voi käyttää esimerkiksi sanakirjana, Ahonen kertoo. Ahonen kannattaa omien laitteiden käyttöä, sillä silloin koulu voi opettaa, miten niillä tehdään asioista viisaasti. Hän kertoo, että osa opettajista antaa toisia enemmän vapauksia. –Itse annoin aikanani oppilaiden kuunnella kuulokkeilla musiikkia ja tehdä tehtäviä, kun olin itse asiani esittänyt. Kuka aiheuttaa ongelmat? Ahosen mielestä ei ole selvää, mistä ajoittain tulevat ongelmat älylaitteiden käytössä oppitunneilla kumpuavat. –Tässä on kana–muna-efekti. Aiheuttavatko oppilaat ongelmia vai me aikuiset omalla toiminnallamme? Ahonen sanoo, että asiassa pitää olla tarkkana, ja etenkin yläkouluun tultaessa. Silloin oppilaat haastavat herkästi opettajia. –Jos emme vaadi lapsilta ja nuorilta fiksua ja oikeita puhelinten käyttöä, niin eivät he sitä opi, hän sanoo. Myös Ahosen johtamassa koulussa joudutaan puhelimet keräämään kaikilta hetkeksi opettajan pöydälle ennen tunnin alkua. Näin tehdään pari viikkoa, jos puhelimista on aiheutunut isoa pulmaa. Merkintä saa osan vanhemmista toimimaan Aina ei kännykkäkäytöksestä näpäytetä koko luokkaa. Yksittäinen oppilas etenee kasvatuskeskusteluun kolmen epäasiallisen käytöksen merkinnän jälkeen. Keskustelussa hän saa itse selittää, miksi käytti laitetta kiellettyihin asioihin. –Tiedän vanhempia, jotka ovat pyytäneet jättämään puhelimen kotiin, jos merkintöjä alkaa tulla asiasta, Ahonen kertoo. Hän muistuttaa myös siitä, että puhelinta lapselle antaessa pitäisi muistaa antaa muukin ohje kuin älä riko tätä. "Nettiriippuvaisia lapsia on jonkun verran" Sylvään koulun rehtori Jari Andersson sanoo, että ohjeet ovat kouluissa varsin samanlaiset. –Yleisohje on se, että kännykän saa tuoda kouluun, ja sitä ja omia sovelluksia saa käyttää, jos opettaja antaa siihen luvan. Opettaja voi myös kerätä kännykät tunnin alussa pois, jos niitä ei tarvita, hän tiivistää. Andersson kertoo, että oppilaat uskovat ohjeita varsin hyvin, eikä tarvetta kännyköiden keräämiseen ole usein. Hän sanoo, että nettiriippuvaisia lapsia on jonkun verran. –Silloin puhelin on niin osa lasta napanuoralla kuin vain voi olla. Tämän on kestopuheenaihe, ja toki se on silloin myös ongelma, Andersson sanoo. "Täyskielto kuulostaa keskiaikaiselta" Ranskan täyskiellon Andersson ymmärtää sitä kautta, että laite häiritsee sosiaalista kanssakäymistä. –Kohtaamiset opitaan vain kohtaamalla ihmisiä. Ymmärrän täyskiellon siksi tavallaan, mutta toisaalta meillä täällä Suomessa on lähtökohtana se, että opetamme vastuullisen kännykänkäytön. Sitä mikä on osa kehitystä, ei kannata kieltää, vaan sen kanssa pitää oppia elämään, Andersson sanoo. Hän kertoo, että laitteen kautta tapahtuvaan välituntikiusaamiseen on helppo puuttua, sillä laitteesta näkee kellonajat. Ahonen puolestaan sanoo, että Ranskassa voimaan astuva älylaitteiden täyskielto kuulostaa keskiaikaiselta. –Kun virtaa yritetään estää, se hakee toisen paikan, hän sanoo. Äetsän koulussa kännykkää saa niin ikään käyttää oppitunneilla opettajan luvalla ja välitunnilla vapaasti. –Täyskieltoa en pidä hyvänä, koska monin osin kännykkä toimii nykyään opetusvälineenä, rehtori Päivi Vuori sanoo. Etenkin nuoret opettajat aktiivisia Kielto ei kuulosta hyvältä myöskään yläkoulun torstaina Sylvään koulussa aloittavasta Sanni Pyhälästä . –Älypuhelimella voi esimerkiksi pitää niin monipuolisesti yhteyttä, hän perustelee. Samaa mieltä ovat Pyhälän ystävät Jenna Lahtinen ja Janette Lehtomäki . Lehtomäki kertoo että kännykkää on käytetty esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla. –Sillä voidaan katsoa omaa työtä varten mallia, tai sitten jotain opetusta, hän kertoo. Kolmikko kertoo laitteita käyttävät opetuksessa etenkin nuoret opettajat.