Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut arvionsa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Pirkanmaalla. Nyt valmistunut arviointi koskee vuoden 2021–2022 sote-palveluja, eli tilannetta ennen kuin Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) aloitti toimintansa. ”Vuoden 2022 tietoja on mukana sen verran kuin ehdimme niitä kerätä ennen raportin painoon menoa”, kertoo arviointipäällikkö Hannele Ridanpää THL:stä.
Arviointiraportti toimii tietolähteenä ohjausneuvotteluissa, jotka Pirkanmaan hyvinvointialue käy sosiaali- ja terveysministeriön kanssa maaliskuussa 2023. THL tuottaa tilannekuvan, jonka pohjalta ministeriö antaa ohjausta palveluiden kehittämiseksi. ”Raportti tarjoaa tärkeää tietoa myös Pirkanmaan päättäjille päätöksenteon tueksi ja asukkaille verorahoilla tuotetuista palveluista. Kaikilla on oikeus tietää, miten asiat alueella ovat ja mihin suuntaan palveluita ollaan viemässä.”
Yli puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue. Pirkanmaan väestömäärän ennustetaan kasvavan selvästi keskimääräistä enemmän, mikä lisää alueen elinvoimaa, mutta myös palveluntarvetta. Väestön sosioekonominen asema ja sairastavuus ovat hieman maan keskiarvoa paremmalla tasolla. Väestön ennenaikainen kuolleisuus on vähäisempää kuin useimmilla muilla alueilla, ja vähentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Väestön ikärakenne noudattelee maan keskiarvoa.
Näissä parannettavaa
THL:n raportin mukaan eniten parannettavaa Pirkanmaalla on lapsiperheiden sekä ikääntyneiden palvelujen saatavuudessa. Noin puolet lapsiperhepalveluja tarvinneista piti niitä riittämättöminä, ja osuus oli maan suurin. Erityisen vaikeaksi koettiin lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, mikä näkyi lasten- ja nuorisopsykiatrian kasvavana kysyntänä ja vuodeosastopaikkojen vajauksena.
Kehittämistarvetta oli myös ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalvelujen saatavuudessa. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus laski vuoden 2019 tasolle, vaikka tähän ikäryhmään kuuluvien määrä on koko ajan kasvanut. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden osuus on niin ikään vähentynyt voimakkaasti vuodesta 2018 lähtien. Taustalla oli hoivapaikkojen merkittävä vähentyminen mitoitusvaatimusten ja henkilöstöpulan vuoksi.
Noin puolet sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä oli tyytymättömiä palvelujen sujuvuuteen. Keväällä 2022 kiireettömän asian vuoksi perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoa odottaneista alle puolet pääsi vastaanotolle seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Etäasiointia odottaneista vastaanotolle pääsi viikon sisällä yli puolet. Osuudet vastasivat maan keskiarvoa.
”Kiireettömän asian vuoksi perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoa odottaneista alle puolet pääsi vastaanotolle seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.
Paha henkilöstöpula
Paheneva henkilöstöpula on heikentänyt hoitoketjujen sujuvuutta ja palvelujen saatavuutta. Pahin pula Pirkanmaalla oli lähihoitajista ja kodinhoitajista. Sosiaalihuollon ammattilaisista oli vajausta kauttaaltaan eri palveluissa. Henkilöstövajauksen vuoksi perustason jatkohoitopaikkoja on jouduttu vähentämään, mikä on kasannut painetta erikoissairaanhoitoon. Lääkärivaje on kuitenkin selvästi muuta maata pienempi. Tämä kävi ilmi, kun Lääkäriliitto selvitti terveyskeskusten lääkäritilannetta syksyllä 2021. Kaikista lääkärintehtävistä oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella hoitamatta vain runsas yksi prosentti, kun koko maassa luku oli yli seitsemän prosenttia.
Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus eivät vielä toteudu hyvinvointialueen eri osissa. Yhdenmukaistaminen on käynnissä, mutta Pirkanmaalla on vielä matkaa sujuviin palvelukokonaisuuksiin. Osaajapula ja siitä johtuva henkilöstön kuormittuminen, vaikeudet jatkohoitoon pääsyssä sekä sosiaalipalvelujen saatavuudessa kertovat myös tarpeesta tiivistää perus- ja erityistason yhteistyötä.
Talouden haasteita
Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevia investointeja hallitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin uudistamisohjelma. Investointisuunnitelman mukaan uusi sairaalarakennus on välttämätön palvelujen turvaamiseksi 2030-luvulla. Noin 700 miljoonan euron uudisrakennusta on suunniteltu Taysin kampukselle. Valtioneuvoston Pirkanmaalle lähivuosiksi myöntämä lainamäärä ei riitä uuden sairaalan toteuttamiseen, vaan edellyttää lainanottovaltuuden muuttamista.
Taloutta haastaa myös kesällä 2023 alkava henkilöstön palkkaharmonisaatio. Alustavien laskelmien mukaan kolme vuotta kestävä palkkojen yhtenäistäminen nostaa alueen rahoitustarvetta noin 50–60 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajan Marina Erholan mukaan THL:n arviointiraportti ei sisältänyt yllätyksiä. ”Lähtökohdat sote-uudistukselle ovat Pirkanmaalla hyvät, mutta palvelut ovat vielä hajanaisia ja niiden yhtenäistämisessä riittää töitä.”
Erhola toteaa, että lapsiperheiden palveluihin on tehty lisäyksiä jo tämän vuoden talousarviossa. Ikääntyneiden palveluissa taas on eniten korjattavaa palveluketjujen toimivuudessa, jotta ikäihmiset hoidetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ”Nämä ovat oikeita nostoja ja juuri niiden kanssa tehdään töitä.”
Lisälainanottovaltuudesta on Erholan mukaan jo alustavasti keskusteltu valtiovarainministeriön kanssa. ”Suhtaudun aika luottavaisesti siihen, että asiat etenevät.”
Mistä kyse?
THL:n arviointi
THL arvioi sote-palveluja vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaisesti.
Nyt valmistunut arviointi koskee vuoden 2021–2022 sote-palveluja.
Arviointeja hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla käytävissä Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjausneuvotteluissa 9. maaliskuuta 2023.
Ohjausneuvotteluissa tarkastellaan alueen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena.
Tavoitteena on varmistaa turvallisten, vaikuttavien ja oikea-aikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen toteutuminen.
Valtion ohjauksella varmistetaan myös julkisen talouden kestävyyttä ja voimavarojen tehokasta käyttöä.