Sote-uudistuksen tarkoituksena oli turvata suomalaisille sujuvat palvelut yhdenvertaisesti ja hillitä kustannusten kasvua, kun väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. ”Pitkällä aikavälillä meillä on kaksi keskeistä tavoitetta, jotka ovat toimintavarma palvelujärjestelmä ja kestävä talous”, linjaa Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Konsernipalvelujohtaja Juhani Sandin johdolla on viime kuukaudet työstetty Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) kehitysohjelmaa. Kyse on strategian toimeenpano-ohjelmasta vuosille 2023–2025, jonka aluehallitus saa käsiteltäväkseen 14. helmikuuta. Ohjelman pohjana on aluevaltuuston joulukuussa 2022 hyväksymä hyvinvointialuestrategia, jonka alle on nyt suunniteltu tavoitteita ja toimenpiteitä.
Reunaehdot ovat karut. Valtiolta tuleva rahoitus ei riitä kattamaan tulevaa palveluntarpeen kasvua eikä lisää työntekijöitä ole luvassa, koska osaajapula vain pahenee. ”Työn tuottavuutta pitää tehostaa ja löytää uusia tekemisen tapoja”, Sand sanoo.
Mitä?
Strategian kärkiteemat ja tavoitetaso 2025
1. Tärkeintä on ihminen: Asiakaskokemus on erinomainen ja pirkanmaalaiset suosittelevat palveluita.
2. Yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut: Palvelutuotanto on lakisääteistä ja hyvinvointialueen rahoituksen mukainen.
3. Hyvinvoivat työntekijät: Työntekijäkokemus on erinomainen ja työntekijät suosittelevat Pirkanmaan hyvinvointialuetta.
4. Yhdessä yhteen toimiva hyvinvointialue: Hyvinvointialueen toiminta on saatu onnistuneesti käyntiin ja yhteistyö toimii sekä sisäisesti sekä ulkoisesti.
Talous tasapainoon
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden budjetti on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sandin mukaan vuosina 2023–2025 tarvitaan yhteensä noin 2,5 prosentin tuottavuusparannus tai vastaava määrä kulujen karsimista, jotta talouden alijäämä saadaan katettua lain vaatiman kolmen vuoden aikarajan sisällä. Euroissa se tarkoittaa keskimäärin 20 miljoonan euron tehostamistarvetta vuositasolla.
Konsernipalvelujohtaja Juhani Sandin mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen pitää tehostaa työn tuottavuutta ja löytää uusia tekemisen tapoja.
Hallituspuolueet pääsivät tammikuun lopulla sopuun hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, mutta Marina Erholan mukaan se ei muuta tilannetta. Luvassa on 500 miljoonan euron potti, josta 350 miljoonaa euroa on valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa niin sanotun kertakorvauksen aikaistamista. Lisärahoitus maksetaan kevään 2023 aikana. ”Sillä rahalla ei saada yhtään potilastyötä tekevää uutta lääkäriä tai hoitajaa, mutta voidaan rahoittaa tätä muutosta.”
Juhani Sandin mukaan talouden tasapainotus on myös valmistautumista tulevaisuuteen, jossa edessä on menojen sopeuttamista. Palveluntarpeen kasvu huomioidaan hyvinvointialueiden rahoituksessa täysimääräisesti niiden kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 2023–2024. Sen jälkeen se otetaan huomioon vain 80-prosenttisesti, eli lisätarpeessa on 20 prosentin sopeutus. Pirkanmaan väestömäärän kasvu ja suurten ikäluokkien vanheneminen lisäävät palveluntarvetta ja kustannuksia arviolta 95 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Uudet lakisääteiset tehtävät, kuten hoitajamitoitus ja hoitotakuu, lisäävät kustannuksia 26 miljoonalla eurolla jo vuonna 2023.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan mukaan valtiolta tuleva lisärahoitus uppoaa sote-uudistuksen muutoskuluihin.
Henkilöstöpula
Soten henkilöstöstä on Pirkanmaalla nyt jo pulaa, eikä kaikkia vapaita paikkoja saada täytetyksi. Rekrytointitarvetta lisäävät nykyisen henkilöstön eläköityminen ja palveluntarpeen kasvu. Synkimpien arvioiden mukaan vuonna 2026 Pirkanmaan alueelta puuttuu jopa 6 700 sosiaali-, terveys ja vanhuspalveluiden ammattilaista. Sand korostaa, että luku on suuntaa-antava ja arvioiden yläpäästä. Kyse on koko Pirkanmaalta puuttuvien ammattilaisten määrästä, ei vain hyvinvointialueen.
Vajaus kohdistuu samoihin ammattiryhmiin kuin tälläkin hetkellä, ja lista on pitkä. TE-toimistojen ammattibarometrin mukaan Pirkanmaalla on pulaa lähihoitajista, sairaanhoitajista, farmaseuteista, suuhygienisteistä, röntgenhoitajista, bioanalyytikoista, sairaala- ja laitoshuoltajista, kodinhoitajista, psykologeista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, yleislääkäreistä, erikoislääkäreistä, osastonhoitajista, hammaslääkäreistä sekä puheterapeuteista.
Kilpailu osaajista on kovaa eikä henkilöstövajetta pystytä paikkaamaan pelkästään rekrytoinneilla, vaan olemassa olevat voimavarat pitää kohdentaa nykyistä vaikuttavammin.
Mistä säästöä?
Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaismenot ovat tänä vuonna noin 2,6 miljardia euroa, josta sote-palvelut muodostavat 98 prosenttia. Suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot, joista kumpaankin kuluu 1,1 miljardia euroa. Isoin säästöpotentiaali nähdään palveluissa. Palvelujärjestelmää kehittämällä ja tehostamalla kustannuksia on mahdollista leikata 10–30 miljoonaa euroa vuodessa.
Henkilöstökuluihin arvioidaan sisältyvän vuositasolla 3–5 miljoonan euron säästömahdollisuus. Hyvinvointialueella 15 eri yhteistoiminta-aluetta ja sairaanhoitopiiri tulivat yhteen. Niiden runsaat 19 000 työntekijää siirtyivät aluksi vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palkkalistoille. Tehtävistä voi löytyä päällekkäisyyttä, vaikka samaan aikaan asiakas- ja potilastyön puolella on henkilöstötarvetta. Tähän vastataan uudistamalla toiminta- ja palvelumalleja sekä työnkuvia yhdessä henkilöstön kanssa.
Työnsarkaa riittää myös siinä, että hyvinvointialueelle luodaan yhteinen työkulttuuri ja johtamismalli. ”Tavoitteena on perustaa Pirha-akatemia, joka antaa johtamiskoulutusta kaikille esihenkilöille. Myös alalle tuleville voisi olla oma trainee-ohjelma”, pelastusjohtaja Mika Kontio suunnittelee.
Digipalveluja
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan palveluiden saatavuutta parannetaan teknologian avulla. Pirkanmaalaisille halutaan digitaalinen poliklinikka, joka tarjoaa perustason neuvontaa ja etävastaanottoja. Toimintamalli on tuttu työterveydestä ja yksityisiltä lääkäriasemilta. Hoitajaan tai lääkäriin saa yhteyden chat-keskustelun, puhe- tai videoyhteyden avulla.
Kotiin tuotavia palveluita kuten kotisairaalatoimintaa on Kuosmasen mukaan tarkoitus uudistaa ja laajentaa koko hyvinvointialueelle. Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona vaihtoehtona osastohoidolle. Digipalveluita aiotaan hyödyntää myös kotiin tuotavissa palveluissa, esimerkiksi kuntoutusta voidaan antaa kuvapuhelimen välityksellä ja käyttää teknologiaa terveydentilan ja oireiden seurantaan esimerkiksi diabeetikoilla ja sydänpotilailla.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan pirkanmaalaisille halutaan digitaalinen poliklinikka, joka tarjoaa perustason neuvontaa ja etävastaanottoja.
Hyvässä hengessä
Juhani Sand kuvaa strategian toimeenpano-ohjelmaa askeleeksi kohti konkretiaa, vaikka käytännön ratkaisut vielä puuttuvat. Esimerkiksi palveluverkkoa koskevat päätökset ovat edessä vasta tulevan kevään ja kesän aikana. ”Tätä kaikkea tehdään sen takia, että pirkanmaalaisten palvelut säilyisivät ja paranisivat. Aluehallitus päättää, ovatko nämä niitä tavoitteita, joita halutaan edistää.”
Aluehallituksen puheenjohtajan Kari-Matti Hiltusen (kok.) mukaan strategian toimeenpano-ohjelman tavoitteista vallitsee poliittisesti hyvä henki, mutta keinoista käydään varmasti vielä keskustelua. ”Toiminnassa on tehostamisen mahdollisuuksia, kun laitetaan palveluiden painopistettä etulinjaan ja ennaltaehkäisyyn, sinne kevyempään päähän.”
Hiltusen mukaan strategian toimeenpano-ohjelma antaa tekemiseen selkänojaa. ”Näitä asioita tekemällä pystytään palveluita parantamaan ja kustannusten kasvua taittamaan.”
Aluehallituksen puheenjohtajan Kari-Matti Hiltusen mukaan tavoitteista ollaan yhtä mieltä, mutta keinoista käydään varmasti vielä keskustelua.
Asiakkaat ja henkilöstö kuitenkin pelkäävät, että sote-uudistus heikentää palveluita. Tämä huoli tunnustetaan myös toimeenpano-ohjelmassa. Aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) muistuttaa, että tavoitteena on leikata kustannusten kasvua eikä nipistää nykyisistä palveluista. ”Yhtälö on kova, mutta se pakottaa meidät etsimään uusia tapoja tehdä asioita. Tämä on niin iso organisaatio, että toiminnoissa ja palveluissa on varmasti päällekkäisyyttä, jota emme ole osanneet nähdä.”
Lylyn mukaan huomiota pitää kiinnittää henkilöstömenoihin ja palveluiden ostoon, jotka ovat isoimmat kuluerät. ”Ne vievät yli 80 prosenttia rahoista. Henkilöstö pitää ottaa mukaan uudenlaiseen tekemiseen ja tehostaa hankintoja.”
Lyly muistuttaa, että kunta on hyvinvointialueen tärkein kumppani. Mitä paremmin kunta onnistuu omassa tehtävässään – luo edellytykset hyvälle elämälle ja ehkäisee sairauksia ennalta – sitä vähemmän hyvinvointialueelle tulee hoidettavia.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly uskoo, että isona toimijana hyvinvointialueella on mahdollisuus kilpailuttamalla tehostaa hankintoja.