Sastamala voi saada lähikuukausina kymmeniä uusia kuntalaisia ukrainalaisista. Ukrainalaisten kannalta sastamalalaiseksi ryhtyminen ei kuitenkaan välttämättä ole helppo ratkaisu.
Kymmenillä sotaa paenneilla ukrainalaisilla Sastamalassa tulee maalis-toukokuun aikana kuluneeksi vuosi siitä, kun he saivat tilapäisen suojelun luvan. Sen saaneet voivat hakea kotikuntaoikeutta.
Pihlajalinnan Karkun vastaanottokeskuksen johtaja Anne Lehtonen-Vinqvist arvelee, että ukrainalaisten yleinen toive on päästä palaamaan takaisin kotimaahansa. Vastaanottokeskuksessa on nyt noin 270 asiakasta. Heistä valtaosa on majoittunut keskuksen vuokraamiin asuntoihin ja nelisenkymmentä asuu yksityismajoituksessa.
Lehtonen-Vinqvistin mukaan ukrainalaisista 66 on saapunut Sastamalaan vuosi sitten maaliskuussa. Viime vuoden huhti- ja toukokuussa saapuneita on myös kymmeniä. Heillä olisi siis kevään mittaan oikeus hakea kotikuntaa Suomessa. Vastaanottokeskus järjesti näille ukrainalaisille infotilaisuuden kuntaan siirtymisestä.
Kotikunta vaikuttaa asumiseen, etuuksiin ja lääkärissä käyntiin
Mitä kotikunta sitten merkitsee? Jos ukrainalainen hakee kotikuntaoikeutta, hänellä on kaksi kuukautta aikaa etsiä asunto, ja sen ajan hän voi vielä asua vastaanottokeskuksessa tai vastaanottokeskuksen järjestämässä asunnossa sekä käyttää vastaanottokeskuksen palveluja. Kun vastaanottokeskuksen asiakkaasta on siirtynyt kuntalaiseksi, päätöstä ei voi enää perua.
Kuntalaisena ukrainalaiset toimivat samoin kuin kantasuomalaisetkin. He hakevat etuuksia kuten lapsilisää ja asumistukea Kelasta ja asioivat työnhaussa te-toimiston kanssa.
Ukrainalaisilla ei ole velvollisuutta ilmoittautua te-toimiston asiakkaiksi, mutta jos ei ole asiakkaana, ei pääse te-toimiston kotoutujien palveluihin kuten kielikoulutukseen. Töitä voi hakea, vaikka asuisikin vastaanottokeskuksessa.
Vastaanottokeskuksen asiakkaista 30–40 on tällä hetkellä työllistynyt. Heistä moni käy töissä junalla Tampereella, esimerkiksi siivoamassa hotelleja.
Kun ukrainalainen perhe tai yksittäinen henkilö on hakenut kotikuntaa, sosiaali- ja terveyspalveluja ei tarjoa enää vastaanottokeskus vaan hyvinvointialue.
"Ukrainalaiselle Kelan lomakkeiden täyttäminen ei ole helppoa, ja hyvinvointialueen palveluihin siirtyminen vaatii myös paljon ohjausta ja neuvontaa. Vastaanottokeskuksessa me ohjaamme hakemaan tietoa Kelasta, te-toimistosta ja hyvinvointialueelta. Jokainen tekee kuitenkin päätöksen itse.”
”Muutos voi olla suuri esimerkiksi terveyspalveluissa, koska vastaanottokeskus saa käyttää yksityisiä palveluntuottajia ja lääkäriin pääsee nopeasti”, Lehtonen-Vinqvist sanoo.
Vastaanottokeskuksessa lääkärissä käynnit maksetaan valtion kassasta, mutta hyvinvointialueella kustannukset menevät kuten muillakin kuntalaisilla.
